Palkkakeskustelu on yhtä hyvä kuin esimies

Luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri oli oleellista palkkakeskustelujen onnistumisen kannalta.

Palkkakeskustelujen onnistuminen on hyvin paljon kiinni esimiehen toiminnasta. Onnistumiseen vaikuttavat erityisesti vuorovaikutuksen laatu, menettelytavat, tiedottamisen avoimuus, ajankäyttö ja esimiehen tietämys alaisen työstä ja työssä suoriutumisesta. Nämä asiat kävivät ilmi Vakuutusväen Liiton kyselystä.

Useimmiten palkkakeskustelua pidettiin epäonnistuneena, jos esimies tuntui tehneen päätökset jo etukäteen tai ne eivät perustuneet faktoihin.

Tuli vaikutelma, että oli etukäteen päätetty korotuksen saajat, eräs vastaaja kuvailee.

Perusteluista loisti läpi, ettei keskustelun pitävä esimies ollut itse perusteluja keksinyt, vaan ne oli ennalta sovittu yksikön päällikön toimesta.

Monologimaiset palkkasanelut eivät myöskään tuottaneet toivottua tulosta työntekijöiden keskuudessa vaan ne pikemminkin söivät uskoa järjestelmän toimivuuteen.

Mitään todellista kehittävää keskustelua ei käyty. Esimies oli miettinyt vastaukset valmiiksi, enkä juurikaan päässyt esittämään omia näkökulmiani. Olin valmistautunut hyvin, mutta sillä ei ollut mitään merkitystä.

Saneluissa työntekijällä ei ollut mahdollisuuksia omien mielipiteiden kertomiseen tai niillä ei ollut mitään vaikutusta.

Keskustelua ei hirveästi ollut, näennäinen keskustelu toki, mutta siinä ei ollut mitään saumaa vaikuttaa.

Palkankorotusten perusteet kirvoittivat myös kritiikkiä. Liian usein esimiehet eivät osanneet perustella päätöksiään. Lisäksi perusteet saattoivat olla epäasiallisia tai ne kohdistuivat henkilökohtaisiin ominaisuuksiin eivätkä työssä suoriutumiseen.

Esimies katsoi pisteytystäni alentavaksi henkilökohtaisia ominaisuuksiani, joista hän ei itse pidä, vaikka ne ovat työssä tarvittavia ominaisuuksia.

Oli myös työpaikkoja, joissa keskusteluja ei käyty lainkaan.

Ei ollut mitään keskusteluja. Päättivät vain jakaa korotuksen keskenään kaikkien kanssa. Kenelläkään ei mahdollisuuksia saada henkilökohtaisia isompia korotuksia, mikä oli mielestäni tosi epäreilua.

Keskustelu, joka jätti hyvän fiiliksen

Alalta löytyy paljon esimiehiä, joiden kanssa palkkakeskusteluista jäi hyvä maku suuhun. Vastaajat arvostivat erityisesti sitä, että esimies oli valmistautunut hyvin ja hänellä oli perustelut mietittynä.

Onnistuneessa palkkakeskustelussa esimiehellä oli ajankohtaista tietoa alaisen työtehtävistä ja työssä suoriutumisesta.

Arvio perustui todenmukaiseen suoriutumiseen ja oli reilu.

Tärkeänä pidettiin myös sitä, että toimihenkilön näkemys otettiin huomioon ja keskustelun perusteella tuntui siltä, että esimies arvostaa hänen tekemäänsä työtä.

Palkkakeskustelu jätti oikeasti todella hyvän fiiliksen. Toki korotus olisi voinut olla suurempikin, eihän se koskaan ole liian suuri. Paras anti oli kuitenkin se, että keskustelussa kumpikin osapuoli kuunteli, perusteli ja arvosti toinen toistaan. 10/10!

Luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri oli oleellista onnistumisen kannalta. Tällaisessa ilmapiirissä työntekijä uskalsi tuoda esiin myös sen, jos hän oli eri mieltä esimiehen kanssa.

Hyviksi koetuissa palkkakeskusteluissa pysyttiin myös asiassa eikä niissä kummitellut esimerkiksi sinne kuulumattomia asioita kuten määrällisiä tavoitteita.

Keskustelussa ei puututtu mitenkään euromääräisiin tavoitteisiin ja niissä suoriutumiseen, kuten ei pidäkään. Keskustelu oli erittäin avointa.

Myönteisimmin palkkakeskusteluihin suhtautuivat korotuksen saaneet, mutta aina silläkään ei ollut vaikutusta.

Vaikka en saanut korotusta, olin työnantajan kanssa samaa mieltä perusteluista. Keskustelu käytiin hyvässä hengessä.

Kieltäytymisiä vain vähän

Kyselyn perusteella palkkakeskustelut sujuivat pääpiirteissään melko mallikkaasti, vaikka edellisestä kierroksesta olikin aikaa.

Keskustelun oli käynyt 94 prosenttia vastaajista. Muutamat olivat kieltäytyneet muun muassa lähellä olevan eläköitymisen vuoksi. Joidenkin mielestä oli turha käyttää niin paljon aikaa muutaman vaivaisen kympin takia. Osa ei uskonut ylipäätänsä järjestelmän toimivuuteen eikä näin ollen nähnyt tarvetta keskusteluun.

Vain alle kaksi prosenttia keskusteluista keskeytyi epäasiallisen käytöksen vuoksi tai lisätietojen hankkimista varten.

Kehittämistoimet puuttuivat edelleen

Tällä kierroksella toimihenkilö ja esimies olivat yhä useammin eri mieltä pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnista sekä korotuksen suuruudesta.

Pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnista yhtä mieltä oli 70 prosenttia vastaajista. Palkan suuruudesta eri mieltä esimiehen kanssa oli 45 prosenttia, mutta vain neljä prosenttia ilmaisi sen ääneen keskustelussa ja kirjautti erimielisyyden lomakkeelle.

Vielä harvemman kohdalla oli kirjattu myös kehittämistoimenpiteet, joiden avulla voisi seuraavalla kerralla mahdollisesti yltää palkankorotukseen. Kehittämistoimien puuttuminen ei vastaa työehtosopimuksen määräyksiä. Silloin toimihenkilöllä ei ole mitään tietoa siitä, mitä tekemällä toisin hän voisi jatkossa vaikuttaa omaan palkkaansa.

Valmistautuminen kunnossa

Noin viisi kuudesta vastaajasta pystyi valmistautumaan palkkakeskusteluun työajalla. Valmistautumisessa hyödynnettiin muun muassa liiton aineistopankkia sekä osallistuttiin työnantajan järjestämään koulutukseen.

Enemmistö kuitenkin piti tärkeimpänä omien perustelujen pohtimista ja kirjaamista. Keskustelu työkaverin kanssa oli suosittu tapa valmistautua.
Palkkakeskustelukyselyyn vastasi reilut viisisataa konttoritoimihenkilöä.

Sari Lassila
Kuva Shutterstock