Eilisen osaaminen ei riitä huomenna

- Työntekijöille täytyy olla räätälöityjä osaamispolkuja, Piia-Noora Kauppi sanoo.

Työelämän muutos haastaa niin työn tekemisen, johtamisen kuin koulutusjärjestelmänkin. Nykyinen osaaminen, johtaminen tai koulutusjärjestelmä ei riitä vastaamaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin. Tätä mieltä on työnantajia edustavan Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Vakuutusala on ollut viime vuodet muutosmyrskyn ytimessä. Työt ovat muuttuneet ennen näkemättömällä vauhdilla. Työpaikkoja on kadonnut ja uusia syntynyt. Työntekijöiden pitää oppia uutta yhä nopeammin.

Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi uskoo, että tämä tahti on tullut jäädäkseen.

– Tulevaisuuden työelämässä eilisen osaaminen ei riitä. Kehittyä pitää koko ajan, pitää miettiä uusia tapoja tehdä asioita ja löytää luovia ratkaisuja.

Teknologian kehityksen myötä rutiinityöt katoavat ja osaamisvaatimukset kasvavat. Tavoitteena on ihmisten ja tekoälyn saumaton yhteistyö, jossa ihmisten luovuutta, ongelmanratkaisukykyä, sosiaalisia taitoja yhdistetään robotiikkaan ja tekoälyyn.

Mutta mistä löytyvät nämä tulevaisuuden työntekijät, sulavasti softan, taitavasti tekoälyn ja vaivattomasti vakuutusten kanssa toimivat työntekijät?

– He löytyvät pitkälti nykyisistä, jo alalla olevista osaajista. Tavoitteena on, että heidän osaamistaan voidaan kehittää ja ohjata uusiin haasteisiin, Kauppi sanoo.

Piia-Noora Kauppi korostaa sitä, että muutoksen tahdissa pysyminen vaatii kuitenkin työntekijöitä halua kehittää osaamistaan ja menemistä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

– Oma motivaatio ja halu oppia uutta ovat kaiken lähtökohta.

Ota aikaa, ota puheeksi

Pelkkä työntekijän halu ei kuitenkaan riitä. Työnantajien pitää tunnistaa muutostarpeet ja ennakoida koulutuksen tarpeet ajoissa. Lisäksi työpariksi tarvitaan osaava esimies. Hänen pitää huolehtia siitä, että työntekijälle jää aikaa itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen.

– Esimiehet ovat niitä, jotka vievät arjen muutosta läpi.

Eivätkä esimiehetkään pääse helpolla. Aika on ajanut armotta asiantuntijaesimiesten ohi. Nyt esimiehiltä vaaditaan valmentavaa johtamista, jossa tunnistetaan työntekijöiden vahvuuksia ja autetaan kehittämään niitä.

– Esimies ei voi istua 95 prosenttisesti kokouksissa miettimässä muita asioita. Esimiesten pitää aidosti olla läsnä työntekijöiden arjessa. Jos työntekijällä on haasteita tai halu keskustella jostain, sille pitää antaa aikaa, Kauppi korostaa.

Tavoitteena on, että esimies ja alainen ottavat yhä herkemmin puheeksi kouluttautumisen ja miettivät, miten alaisen taitoja voidaan kehittää. Tähän rohkaistaan myös finanssialan työnantaja- ja työntekijäliittojen välisessä hankkeessa, jossa teemana on Ota aikaa, ota puheeksi.

Koulutus on liian kankeaa

Tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen ei välttämättä riitä se, että työntekijä tahtoo kouluttautua ja työnantaja tahtoo kouluttaa. Pullonkaulaksi voi muodostua se, että sopivaa koulutusta ei ole tarjolla.

Tässä piilee Kaupin mukaan nykyisen koulutusjärjestelmän heikkous. Liian iso osa tarjotusta koulutuksesta johtaa tutkintoon, vaikka työelämä tarvitsisi enemmän moduulimuotoisia jaksoja, joilla voitaisiin ketterästi kouluttaa työelämän tarpeisiin.

Tarvitaan työelämän Tinder

Koska koulutuspolitiikka muuttuu hitaammin kuin työelämän tarpeet, Finanssiala ei ole jäänyt odottelemaan koulutuslaivan kurssinmuutosta. Finanssiyhtiöt ovat perustaneet yhdessä alan koulutusta tarjoavien ammatillisten ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa yhteistyöverkoston, Finanssiakatemian.

Sen tavoitteena on lisätä työelämän ja koulutusmaailman välistä vuoropuhelua ja selvittää tulevaisuuden oppimistarpeita.

Piia-Noora Kaupin haaveena on eräänlainen työelämän Tinder. Tällaisessa applikaatiossa työntekijän ja työnantajan toiveet kohtaisivat, ja tuloksena olisi yksilöllinen urapolku, jossa yhdistyisivät niin työntekijän kuin työnantajankin tarpeet.

-Työntekijöille täytyy olla räätälöityjä osaamispolkuja.

Vuoropuhelua ilman vastakkainasettelua

Halua kehittää finanssialaa tarvitaan myös liittotasolla. Finanssialan työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat tehneet jo useamman vuoden ajan yhteistyötä tulevaisuuden työelämän eteen.

Yhteistyö lähti liikkeelle Hyvinvoiva Finanssiala -hankkeesta, jossa työnantajien ja työntekijöiden edustajat kävivät avointa keskustelua, tunnistivat tulevaisuuden haasteita ja miettivät, miten lisätään työhyvinvointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Helppoa työ ei toki aina ollut, koska siinä käytiin läpi myös erilaisia kipupisteitä.
Vaikka alkuperäinen HyFi-hanke onkin jo ohi, pidetään sen henkeä yllä jatkamalla avointa vuoropuhelua työntekijöiden ja työnantajien välillä esimerkiksi erilaisissa työryhmissä.

– Vuoropuhelu työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välillä on todella arvokasta, Kauppi toteaa.

Satu Lehmuskoski
Kuva Mauri Helenius