Aikataulupaineet ahdistavat asiantuntijaa

Vakuutusalan asiantuntijat kamppailevat jatkuvien aikataulupaineiden kanssa. Lähes joka toinen VvL:n kyselyyn vastannut asiantuntija kertoi, että työaika ei tahdo riittää. Aikataulut paukkuvat ja päivät venyvät työpaikoilla. Jopa joka neljäs koki, että töitä on aivan liikaa.

Monet kokevat jäävänsä yksin tiukkojen deadlinejen kanssa. Lähes joka toinen on sitä mieltä, että omalta esimieheltä saa apua vain harvoin töiden ruuhkautuessa. Moni kaipaa esimiehen apua erityisesti töiden priorisointiin eli siihen, mitä pitää tehdä missäkin järjestyksessä. Ongelmaksi koetaan esimerkiksi se, että kiireellisiä töitä tulee monilta eri tahoilta.
– Tarvittaisiin puuttumista siihen, että lukuisat eri tahot eivät heitä “nakkeja” päällekkäin ja samaan aikaan monelle asiantuntijalle, eräs vastaaja toivoo.

Tiedonkulkuun kaivattaan myös parantamista, jotta omaa työtä voi aikatauluttaa ja suunnitella paremmin. Osa vastaajista kärsii myös siitä, että esimies ei tunne riittävän hyvin asiantuntijan töitä. Aikatauluista tehdään silloin helposti liian tiukkoja ja työnkuvista liian laajoja.
– Homma ei oikein toimi, koska pomo ei kunnolla tunne ja tiedä eri tehtävieni kiireellisyyttä, merkityksellisyyttä ja sitä kuinka paljon aikaa töihin menee.

Taivaita hipovat tavoitteet

Toisaalta esimiehet saavat myös asiantuntijoilta ymmärrystä. Tavoitteet tulevat usein esimiehille ylhäältä annettuna.
– Eipä ylettömään tavoiteasetantaan esimies voine mitään vaikuttaa.

Monen  mielestä kyse on yksinkertaisesti siitä, että työntekijöitä on liian vähän suhteessa työn määrään.
– Meillä on onneksi aika hyvä esimies tällä hetkellä. Hän pyrkii auttamaan sen vaan mitä voi. Valitettavasti resurssit eivät anna joustovaraa kovinkaan paljon, joten uusia keinoja on keksittävä muuten.

Tarvitaan lisää työntekijöitä

Moni korostaakin sitä, että jatkuvaan kiireeseen ei auttaisi kuin resurssien lisääminen. Yhtiöiden välisessä kulusuhdekilpailussa uusia työntekijöitä on kuitenkin hyvin vaikea saada. Lupia ei tipu edes äitiyslomasijaisten palkkaamiseen, vakituisista työntekijöitä puhumattakaan.
– Työmääräni pitäisi saada kohtuulliseksi – asiasta puhuttu useaan otteeseen, mutta mitään ei tapahdu.
Tekijöiden puute tuskastuttaa monia asiantuntijoita.
– Ei auta yhtään, kun vastauksena tämmöistähän tämä on tai että tämä on nykyaikaa. Työhön tarvittavat tunnit ei noista kommenteista lisäänny yhtään.

Kun kesälomakin pelottaa

Aikataulupaineet heijastuvat monen vastaajan vapaa-aikaan. Uni ei tule illalla ja osa herää työasioihin keskellä yötä. Työasiat kummittelevat yöunissa.
– Minulla on uniongelmia, tekemättömät työt ovat mielessä oikeastaan koko ajan vapaa-ajallakin.

Monet kokevat, että työviikosta ei ehdi palautua viikonlopun aikana vaan väsymys jatkuu viikosta toiseen. Stressi jää päälle eikä keho palaudu, mistä seuraa helposti sairastelua.
– Iltaisin ja viikonloppuisin olen tosi väsynyt. En jaksa juuri muuta kuin työtä.
Jos työ imee kaiken energian, sosiaaliset suhteet saattavat kärsiä.
– Kotona on väsynyt eikä jaksa oikein kiinnostua järjestelemään tapaamisia tai tapahtumia nähdäkseen ystäviä.

Pahimmillaan loman lähestyminen aiheuttaa painajaisia, kun töistä pitää selvitä normaalia pienemmällä väkimäärällä.
– Kesälomia pelätään ja jännitetään jo puoli vuotta etukäteen.

Työuran pidentämisestä harva haaveilee.
– Pakenen eläkkeelle 2 vuoden kuluttua minimieläkeiässä kuten kaikki meillä. Valitettavasti se maksaa itselle selvää rahaa, mutta ei tätä työelämää enää kestä.

Suhtaudun työhön kevyemmin

Kun tavoitteet kasvavat mutta työntekijöiden määrä ei, osa on etsinyt apua ajattelutavan muutoksesta. Jos tunnollisinkaan ei pysty täyttämään tavoitteita, ei vika ole työntekijässä vaan tavoitteissa.
– Joskus työt ovat vaikuttaneet, mutta vaikuttavat enää vapaa-aikaan. Osaan suhtautua nykyisin työhön kevyemmin.
Osa on tehnyt selkeän eron työn ja vapaa-ajan välille. Iltaisin ei silmäillä sähköposteja, avata työkonetta eikä muutenkaan mietitä työasioita vaan niihin palataan aamusta työpaikalla.
– Olen opetellut lokeroimaan työ- ja vapaa-ajan. Kumpikaan ei häiritse toista.
Sähköposti on suursyömäri
Moni asiantuntija kärsii siitä, että työ keskeytyy jatkuvasti. Keskeytykset haittaavat työtä, lisäävät virheitä ja hidastavat suoritusta. Varsinkin mutkikkaiden töiden hoitaminen hankaloituu ja pitkittyy.
Pahin työpaikkojen häirikkö on sähköposti. Keskeneräistä työtä ei saa hoidettua loppuun, kun sähköposti syytää uusia hommia. Sähköpostin rinnalle on tullut myös muita sähköisiä aika-ahmatteja kuten chat.
Osa asiantuntijoista joutuu laukkaamaan paljon palavereissa. Erityisesti turhalta tuntuvat palaverit kuormittavat.
– Asiat tärkeysjärjestykseen. Vähennetään palavereja ja tehdään sekin aika töitä.

Tökkivät työvälineet ja puutteellinen koulutus

Joka toinen kärsii myös siitä, että työssä käytettävät työvälineet ja ohjelmat tökkivät.
– Meillä ei ole sujuvaan työn tekemiseen työkaluja. Joudumme työskentelemään päivittäin kymmenillä eri järjestelmillä. Se on todella hidasta.
Ongelmana voi olla myös se, että asiantuntija ei saa koulutusta tai hänellä ei ole aikaa perehtyä uusien ohjelmien tai härpäkkeiden käyttöön.
– Koulutusta kyllä kaipaisin työvälineiden tehokkaampaan käyttöön. Nykyisin vain ilmoitetaan, että lue sieltä koneelta, siellä on tietoa. Mutta joskus on niin hankala löytää tietoa.

Työrauhaa tarvitaan

Yhä useampi asiantuntija työskentelee avokonttorissa, missä voi olla ajoittain vaikea keskittyä vaativiin töihin. Lähes joka toinen toivoi ympäristöä, jossa voisi keskittyä paremmin. Sähköpostipaastot, kalenterin varattu -merkinnät tai muut ajanhallintakeinot eivät paljon auta, jos keskittyminen kärsii esimerkiksi hälystä.

Osa vastaajista on löytänyt apua etätyöstä, koska oman kodin hiljaisuudessa on helpompi keskittyä.
– Avokonttori on suoraan helvetistä osalle työntekijöistä. Terveydellisistä syistä työterveys suositteli osittaista etätyötä, joka auttaa, mutta ei poista kiirettä.

Piiloylitöitä paineisiin

Deadlinen tikittäessä päivät tahtovat helposti venyä. Moni vastaaja tekeekin silloin tunteja saldoon ja pitää niitä pois sopivan hetken tullen. Tosin kaikilla työpaikoilla saldojen pitäminenkään ei ole itsestään selvää.
– Vapaana saldoja voi pitää 2 päivää vuodessa. Tunteina saldojen vähentäminen on vaikeaa, koska työtä on koko ajan paljon.

Erittäin huolestuttavaa on se, että joillain työpaikoilla tulosvaateet ovat niin kovat, että työntekijät ajautuvat tekemään piiloylitöitä. Jopa 12 prosenttia vastaajista kertoo leimaavansa ulos ja jatkavansa sen jälkeen töitä omalla ajalla. Tilanne on vakava työntekijän kannalta ja voi johtaa pahimmillaan jopa loppuun palamiseen.

Osa ottaa ylityöt rahana, mikä lisää intoa vapaaehtoiseen ylityön tekemiseen viikonloppuisin.
– Olen aika paljon viikonloppuylitöissä. Onneksi niistä saa hyvän korvauksen. Teen niitä mielelläni silloin tällöin, saan niistä hyvän palkanlisän pienituloiselle.
Vakuutusväen kyselyyn vastasi satakunta alan asiantuntijaa.

Satu Lehmuskoski
Kuva Pixabay