Aina on paikallaan päivittää osaamistaan

Katja Korelinin illat ja viikonloput vierähtävät koulutöitä tehden.

Katja Korelin ja Heli Kylli opiskelevat työn ohessa. Katja Korelin suorittaa liiketalouden tradenomin tutkintoa ja Heli Kylli tekee vakuutustutkintoa eli VTS:ää. Opiskelu työn ohessa on antoisaa mutta vaativaa. Eniten vaivaa ajanpuute.

Heli Kylli suorittaa vakuutustutkintoa verkkaiseen tahtiin. Menossa on kolmas vuosi ja loppusuora alkaa häämöttää.

VTS-tutkinnon suorittaminen on helpottunut merkittävästi tutkinnon uudistumisen myötä. Nykyään tentit tehdään verkossa eli niitä voidaan suorittaa missä vain tietokoneen ja hyvän verkkoyhteyden päässä.  Tämä säästää paljon opiskelijan vaivaa ja aikaa, kun enää tenttiin ei tarvitse erikseen lähteä.

Myös Katja Korelin tekee tradenomitutkintoa omaan tahtiin.

– Haaga-Heliassa on hienosti mahdollista valita juuri itselleen sopivat vaihtoehdot opiskella.

Korelin suorittaa syksyn opinnot verkkokursseina, mutta keväälle hän on valinnut lähiopetusta.

– Silloin koulussa opiskellaan iltaisin maanantaista torstaihin joka toinen viikko ja joka toinen viikko on itsenäistä etäopiskelua.

Lisäksi osaamistaan voi osoittaa tenttimällä.

– Jos työelämässä on hankkinut osaamista opiskeluihin sisältyvältä osa-alueelta, sitä voi käydä näyttöpäivinä osoittamassa ja saada hyväksilukuja, Katja Korelin kertoo.

Antoisaa opiskelua aikuisena

Opiskelua Heli Kylli pitää antoisana. Opinnot tuntuvat tärkeiltä ja mielekkäiltä, kun ne liittyvät työhön.

– Tietynlainen paine ja stressi ovat poissa, koska teen tutkintoa omasta halustani, enkä vain siksi, että saisin jonkun ammatin ja pääsisin elämässä eteenpäin, Kylli sanoo.

Asenne on myös muuttunut aikuistumisen myötä.

– Nuoruuden hällä väliä on vaihtunut järkevään ajatukseen, että hoidetaan homma kerralla hyvin. Silloin ei tarvitse uudestaan käyttää aikaa saman aiheen kertaukseen, Heli Kylli naurahtaa.

Palkankorotus luvassa

VTS-opinnot ovat antaneet Heli Kyllille paljon arvokasta tietoa alasta.

– Opintojeni ansiosta tietämys vakuutusalasta on kasvanut ja olen saanut paljon tietoa alasta ylipäätään, palveluneuvojana oikeudenkäyntikulujen takaisinperinnässä työskentelevä Kylli sanoo.

Tutkinnon lisäksi lopussa häämöttää myös pieni palkankorotus. Jokainen tämän tutkinnon suorittaja saa palkkaansa VTS-lisän, joka on 80 euroa kuukaudessa.

Luottamustehtävistä apua opinnoissa

Korelinin tradenomiopinnot ovat luonteva jatkumo merkonomitutkinnolle ja VTS:lle.

– Työelämä imaisi mukaansa merkonomitutkinnon jälkeen. Nykyisin korkeakoulututkinto on uusi normi ja ilman sitä on vaikea siirtyä uralla eteenpäin, korvauspalvelun asiantuntijana työskentelevä Korelin sanoo.

Molemmat toimivat aktiivisesti liiton luottamustehtävissä. He kuuluvat esimerkiksi VvL:n hallitukseen.

Katja Korelinille luottamustehtävissä karttuneesta tiedosta on ollut apua opinnoissa.

– Juridiikkaan ja työehtosopimuksiin liittyvät asiat ovat luottamustehtävien ansiosta tuttuja juttuja ja niitä onkin helpompi ottaa vastaan, hän kertoo.

Työnantajat suhtautuvat kannustavasti

Molempien opiskelijoiden työnantajat suhtautuvat myönteisesti opiskeluun. Heli Kylli saa suorittaa VTS-tentit työajalla ja käyttää niiden tekemiseen työkonetta. LähiTapiolassa on myös VTS-tenttikirjojen kirjasto, mistä kirjat saa kätevästi lainattua.

– Esimieheni kyselee silloin tällöin, että missä vaiheessa tutkintoni on ja mitä kaikkea olen jo suorittanut.

Myös Katja Korelinin työnantaja Mandatum Life arvostaa opiskelua. Jos lisäkouluttautuminen liittyy omiin työtehtäviin, on mahdollista saada palkallista vapaata muutama päivä lukuvuodessa.

– Opiskelupaikasta on onniteltu ja kyselty kannustavasti, miten opinnot ovat lähteneet sujumaan. Lisäksi on muistutettu levon tärkeydestä.

Yllättävän vaativaa työn ohella

VTS:n tenttiminen on osoittautunut yllättävän vaativaksi. Tentteihin pitää valmistautua huolella.

– Opinnot vievät vapaa-ajasta taas paljon aikaa, sillä kunnolla lukematta tentistä on vaikeaa päästä läpi, Kylli sanoo.

Työn, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen on myös yllättänyt Korelinin.

– Nuorempana ei tarvinnut muuta kuin käydä koulussa. Nyt on sovitettava monta palikkaa yhteen, että opiskelu ylipäänsä on mahdollista.

Opiskelu on antoisaa mutta samalla yllättävän raskasta.

– Moni etukäteen jo vähän vihjaili, että työn ohessa opiskelu on aika rankkaa. Opintovapaatakin suositeltiin harkitsemaan, mutta se ei taloudellisesti ole mahdollista, Katja Korelin sanoo.

Vapaa-aika kuluu koulutöihin

Käytännössä vapaa-aikaa ei juuri ole.

– Kun varsinainen työpäivä on ohi, alkaa uusi ”työpäivä” koulun muodossa. Se vaatii asennoitumista ja myös pään tyhjentämistä työasioista, jotta uutta tietoa voi omaksua.

Täysipäiväisesti työskentelevän Korelinin illat ja viikonloput vierähtävät koulutöitä tehden.

– Lisäksi kun on kaksi lasta vuoroviikoin, niin kouluhommia voi käytännössä aloittaa vasta illalla 9 jälkeen, kun nuorempi lapsista käy nukkumaan, Korelin kuvailee.

Lukuvapaa tulisi tarpeeseen

Ajan puute kiusaakin molempia opiskelijoita.

– Kunpa saisi tenttiä edeltävänä päivänä pari tuntia kerrata työajalla, Kylli toivoo.

Katja Korelin muistelee kaiholla aikoja, jolloin työpaikka ja koulu yhdessä tarjosivat mahdollisuutta vastaaviin opintoihin.

– Silloin työn ja opiskelun yhteensovittaminen oli helpompaa. Työ ja opiskelu tukivat toisiaan ja opinnot olivat osa työtä, Korelin sanoo.

Satu Lehmuskoski
Kuva Mauri Helenius