Blogi: Voitko olla ylpeä?

Joskus yksi lause pysäyttää. Minut pysäytti liiton jäsenen kommentti: “Olen ylpeä siitä, että olen täällä töissä.”

Siis anteeksi kuinka? Tänä kiristysten ja kurjistusten kulta-aikana on yllättävää, jopa koskettavaa kuulla tuollainen mielipide. Käsi sydämelle, kuinka moni muu on sanonut viime aikoina samaa?

Mitä pidempään puhuimme, sitä selvemmäksi kävi, että työnantaja ei saanut tuota kiitosta sattumalta. Arvostus oli ansaittua, sillä työpaikalla oli määrätietoisesti panostettu työhyvinvointiin.

Porukka jaksaa painaa töitä tiiviiseen tahtiin, koska heistä pidetään hyvää huolta. Jokainen saa esimerkiksi käyttää työajan pidennyksen parhaaksi katsomallaan tavalla itsensä huoltamiseen. Joululahjaksi annettiin ylimääräinen vapaapäivä sykemittarin kera. Käytössä ovat tietysti normaalit liikunta- ja kulttuurisetelit sekä ergonomiset kalusteet.

Työpaikan toimintakulttuuri tukee myös hyvinvointia. Kanssakäyminen on mutkatonta ja turha pönötys loistaa poissaolollaan. Porukka tuntee olevansa yhtä tiimiä, toimitusjohtajaa myöten. Hyvät välit tekevät neuvottelemisen helpoksi, vaikka kaikista asioista ei aina ollakaan samaa mieltä. Joustotkaan eivät ole ongelma, sillä venyjiä on tarvittaessa helppo löytää.

Hyvinvointi kuuluu ilona äänessä ja näkyy kanssakäymisessä. Kahvihuoneen seinällä on kehupuu, jonka oksille työkaverit laittavat kiitoksia toisistaan. Asiakkaille hyvinvointi näkyy palvelunhaluna ja energisenä otteena, mitä varmasti toivovat kaikki työnantajat. Mutta arvostus pitää ansaita ja luottamus rakentaa eli ei muuta kuin hommiin kaikki muutkin alan työnantajat. Toivottavasti jatkossa yhä useampi työntekijä kertoo olevansa ylpeä työpaikastaan.

Satu Lehmuskoski
Kirjoittaja on Vakuutusväen Liiton viestintäpäällikkö