Elolaiset räätälöivät oman palkkausjärjestelmän

Merja Juseliuksella ja Ilkka Reposella oli hymy herkässä onnistuneen palkkausjärjestelmä uudistuksen jälkeen.

Työeläkeyhtiö Elo on ottanut historiallisen harppauksen vakuutusalalla. Tulevaisuudessa kaikki elolaiset ovat oman, talokohtaisen Hay-palkkausjärjestelmän piirissä.  Historiallinen on myös tapa, jolla palkkausjärjestelmäuudistus on tehty. Uudistus on suunniteltu tiiviinä yhteistyönä henkilöstön ja yhtiön johdon välillä.

Aloite tuli pari vuotta sitten yt-foorumissa, jossa pääluottamusmies Ilkka Reponen ajatteli ääneen, kauanko kannattaa pitää rinnakkain kahta palkkausjärjestelmää.

– Kun lähdimme fuusiovaiheessa rakentamaan palkkaluokkien yläpuolisille omaa palkkausjärjestelmää, ajatus koko Elon yhtenäisestä palkkausjärjestelmästä jäi itämään. Samansuuntaisia ajatuksia oli myös henkilöstön edustajilla. Oli helppo lähteä työstämään asiaa, kun molemmat osapuolet näkivät asian tärkeyden, henkilöstöjohtaja Hilkka Malinen kertoo.

Kun Elon fuusiokiireet hellittivät, neuvottelijat aloittivat urakkansa. Sekä työntekijöitä että työnantajaa edusti pääsääntöisesti neljä neuvottelijaa. Neuvotteluissa toimiperheet, roolikuvaukset ja luokittelukriteerit räätälöitiin Elon tehtäviin sopiviksi.

– Elon Hay-toimiperheiden vaativuudenarviointi on malli, jossa on mukana elementtejä Elon strategiasta, liiketoiminnan tavoitteista ja arvoista. Lisäksi se tukee Elon pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista ja sitä kautta henkilöstönkin menestystä, Hilkka Malinen kertoo.

Valmista syntyi rivakasti, koska molemmilla osapuolilla oli yhteinen tavoite ja tahto. Elon paikallinen sopimus palkkausjärjestelmästä allekirjoitettiin vain puolen vuoden työn jälkeen, hymyssä suin ja tyytyväisenä.

– Hyvältä tuntuu, hankkeessa mukana ollut henkilöstöyhdistyksen puheenjohtaja Merja Juselius kuvailee tunnelmia aurinkoisesti.

Katsotaan mitä syntyy

Molemmat osapuolet olivat liikkeellä mentaliteetilla, katsotaan mitä tästä syntyy. Elolaisilla oli luottavainen olo uudistustyössä, koska henkilöstön edustajat olivat tasavertaisia neuvottelukumppaneita.

– Ilmapiiri oli avoin ja näkemyksiämme kuunneltiin, Merja Juselius kuvailee.

– Työnantajan edustajat kirjasivat ehdotuksemme ylös. Välillä tekstejä hiottiin enemmän, välillä vähemmän. Yhteisymmärrykseen päästiin aina eikä tiukan väännön makua tullut missään vaiheessa, Reponen jatkaa.

Neuvottelemista helpotti myös se, että ilmassa ei ollut minkäänlaista pakkoa saada sopimus aikaiseksi eikä ollut uhkaa siitä, että työnantaja tuo yksipuolisesti valmistellun mallin käyttöön. Lisäksi palkkausjärjestelmän uudistamiseen mennyt aika huomioitiin neuvottelijoiden työmäärissä.

Onnistuneesta hankkeesta jäi hyvä maku suuhun.

– Olemme oppineet entistä paremmin kuuntelemaan toisiamme ja luottamus on kasvanut entisestään. Yhteinen tavoite ja rinnakkain työskentely tuo yhteistyöhön positiivista tekemisen meininkiä, Malinen sanoo.

Eurot kiinnostivat

Palkkausjärjestelmäuudistuksiin liittyy usein työntekijöiden huoli oman palkan kohtalosta, epäilys siitä, onko uudistus lopulta vain uusi säästökeino. Elossa näihin mahdollisiin huoliin varauduttiin hyvin. Työnantaja- ja työntekijäpuolen neuvottelijat järjestivät yhdessä tiedotustilaisuuden, jonne henkilöstö sai lähettää kysymyksiä.

– Kysymyksiä tuli muttei torjuntaa. Kysymykset liittyivät lähinnä siihen, mikä vaikutus uudella luokittelulla on palkkaan, nouseeko se vai laskeeko se, Reponen ja Juselius muistelevat.

Tiedottamiseen on muutenkin panostettu. Projektin tiimoilta on tehty video ja yhtiössä on Hay-sanakirja, jotta palkkausjärjestelmän termit tulevat tutuiksi. Elon intrassa on myös tiedonhaluisille paljon asiaa Haystä, ovathan palkkaryhmien yläpuoliset olleet sen piirissä jo aiemmin.

Kenenkään palkka ei laske

Mahdollisia epäluuloja hälvensi myös tieto siitä, että kenenkään palkka ei laske Hayn myötä.

– Pelkästään siirtyminen palkkausjärjestelmästä toiseen ei vaikuta palkkaukseen, Reponen ja Juselius sanovat.

Henkilöstöä huolestutti se, että Haystä puuttuu minimipalkka, joka vanhassa palkkausjärjestelmässä oli. Jotkut pelkäsivät, että palkkoja lähdettäisiin polkemaan alle työehtosopimuksen minimipalkan.

– Meidän pyynnöstämme on kirjattu sopimustekstiin, että palkka ei voi olla alle työehtosopimuksen minimin.

– Enkä usko, että palkkausta lähdettäisiin polkemaan. Elo haluaa varmasti olla kilpailukykyinen työnantaja myös palkkauksen suhteen, Reponen jatkaa.

Kohti palkkauksen avoimuutta

Mukana neuvotteluissa olleen Ilkka Reposen ja Merja Juseliuksen mukaan urakka on ehdottomasti kannattanut tehdä. Elossa, kuten muissakin eläkeyhtiöissä, palkkausryhmien yläpuolisten määrä on suuri.

– Aiemmin oltiin kahden kerroksen väkeä, yläpuolisia ja palkkaryhmäläisiä. Nyt saatiin koko porukka saman järjestelmän piiriin.

Toiveena myös on, että talokohtaisen palkkausjärjestelmän myötä palkkaus muuttuu yhä avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Järjestelmä kun on räätälöity Elon nykyisiä tehtäviä ja toimenkuvia varten.

– Nyt on paljon helpompi katsoa roolikuvauksista ja kriteereistä, mitä pitää tehdä, jotta omalla osaamisella ja suoriutumisella olisi vaikutusta palkkaan.

– Tavoitteena on, että jokainen elolainen ymmärtää palkkauksensa perusteet ja sen, miten hän voi omalla panoksellaan palkitsemiseen vaikuttaa. Ennen kaikkea meillä on nyt yksi yhteinen palkkausjärjestelmä koko henkilöstölle, joka luo tasa-arvoa ja selkeyttä, Malinen sanoo.

Tämä on Reposesta hyvä alku.

– Toivon, että jatkossa saamme myös tehtävien markkinamediaanit eli euromääräiset summat työnantajalta.

Neuvottelut vaihtuvat koulutukseen

Työ siirtyy nyt neuvottelupöydistä käytännön tasolle. Edessä on iso koulutus- ja luokittelu-urakka, kun järjestelmä pitää saada koskemaan vanhassa palkkausjärjestelmässä olevia elolaisia.

– Fiilis on hieno ja olemme todella tyytyväisiä lopputulokseen. Tosin pitää muistaa, että paljon on työtä vielä tehtävänä, jotta saamme talokohtaisen palkkausjärjestelmän vietyä käytäntöön ensi vuoden aikana, Malinen sanoo.

Toisaalta siirtyminen yhteen järjestelmään helpottaa työtä tulevaisuudessa.

– Palkkausjärjestelmä helpottaa esimiesten työtä ja yksinkertaistaa käytäntöjä, Merja Juselius sanoo.

Tukea sai koko ajan

Reponen ja Juselius ovat tyytyväisiä siihen tukeen, jota he ovat saaneet liitosta koko neuvotteluprosessin ajan. VvL:n palkkausjärjestelmäasiantuntija Sari Lassila pohjusti hanketta erinomaisella paikallisen sopimisen koulutuksella. Lisäksi apua ja neuvoja on tarvittaessa saanut aina liiton asiantuntijoilta.

– Liitosta sai tukea ja tsemppiä aina tarvittaessa, Ilkka Reponen kiittää.

– Myös yhdistyksen johtokunta evästi ja tuki neuvottelijoita koko prosessin ajan, Merja Juselius lisää.

Elon paikallinen sopimus saattaa olla päänavaus isommallekin talokohtaisten palkkausjärjestelmien aallolle. Useissa työehtosopimusneuvotteluissa on tullut selväksi, että työnantajapuolella ei ole enää tahtoa kehittää alan paikoilleen jymähtänyttä palkkausjärjestelmää.