Epävarmuus ajaa eläkkeelle

Marjo Wallin ja Katja Veirto pitävät hyvää työkykyä, osaamiseen panostamista ja tulevaisuuden uskoa tärkeinä tekijöinä työuran jatkamisen kannalta.

Työpaikan epävarmuus vaikuttaa vahvasti eläkehalukkuuteen. Irtisanomiset vähentävät selvästi työssä jatkamisaikeita yli vanhuuseläkeiän alarajan, selviää Elon yhteiskuntajohtajan Katja Veirton lisensiaattitutkimuksesta.

Luvut ovat pysäyttäviä. Vain noin joka viides aikoi jatkaa työuraansa vanhuuseläkeiän alarajan yli, jos yrityksessä oli yt-neuvotteluja eikä ikääntyvien työssäjatkamista tuettu. Sen sijaan yrityksissä, joissa ei ollut yt-neuvotteluja ja ikääntyviä tuettiin, jatkohaluja oli lähes 40 prosentilla.

Jotta työuria saataisiin pidennettyä, katse pitää kääntää ikäjohtamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Hyvällä tulevaisuuden suunnittelulla ja siihen liittyvällä osaamisen kehittämisellä osa yt-neuvotteluista voidaan varmasti välttää ja vähentää epävarmuutta työpaikoilla.

Veirton mukaan hyviä tuloksia on saatu ikääntyvien urasuunnittelusta ja -valmennuksesta. Niihin osallistuneiden tulevaisuudenusko ja kokemus omasta osaamisesta on vahvistunut.
Urasuunnittelu ei välttämättä merkitse uusien, yhä vaativampien tehtävien tavoittelua. Vaihtoehtona voi olla vaikka työkierto tai siirtyminen muunlaisiin töihin.

Toiveet esiin kehityskeskusteluissa

Veirton mukaan oiva paikka urapohdintoihin ovat kehityskeskustelut. Niissä on hyvä ottaa esiin toiveet puolin ja toisin. Siellä voi ottaa vaikkapa esiin, olisiko mahdollista siirtyä sellaisiin tehtäviin, joissa pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja samalla vähentämään kuormittavimpia töitä.

Älä hukkaa hiljaista tietoa

Urasuunnittelu on tarpeen siinäkin tapauksessa, jos työntekijä on päättänyt eläköityä.
Kun asia puhutaan auki ajoissa, uusi ihminen voidaan palkata riittävän varhain ja siirtää osaamista uudelle työntekijälle. Silloin uusi työntekijä pääsee ohjatusti sisään uuteen työhön ja pitkään työtä tehnyt pääsee tekemään näkyväksi omaa osaamistaan ja jakamaan sitä muille.

Huomio työn sisältöön ja joustoihin

Työssä jatkamishaluja lisää myös se, jos oman työn sisältöön voi vaikuttaa. Jos työ tuntuu mielekkäältä, haluaa sitä helpommin jatkaa silloinkin, kun voisi siirtyä eläkkeelle.

– Autonomian kokemus, se että pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä, on tärkeä tekijä, kun ihmiset miettivät työssä jatkamista, Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Marjo Wallin sanoo.

Ikääntyvät hyötyvät myös siitä, jos työpäivät eivät ole pakkotahtista liukuhihnatyötä. Pienet tauot tarpeen tullen auttavat jaksamaan.

Tarvetta voi olla myös joustoille. Ikääntyessä palautuminen on hitaampaa eli tarvetta saattaa olla työaikajärjestelyihin ja esimerkiksi yötyöstä luopumiseen. Joustotarvetta voivat luoda myös ikääntyneet vanhemmat tai puoliso, joista pitää huolehtia.

Työkyky on muutakin kuin terveyttä

Merkittävä tekijä työssäjatkamisen kannalta on myös työkyky. Kyse ei ole vain terveydestä, vaan työkykyyn vaikuttavat ihmisen voimavarat suhteessa työn vaatimuksiin ja sen antamiin voimavaroihin. Esimerkiksi esimiehen tuki on vahvassa yhteydessä hyvään työkykyyn. Samoin se, millä tavalla ikääntyviin arjessa suhtaudutaan.

– Työpaikoilla pitäisi viestiä sitä, että arvostamme kokeneita työntekijöitä, että haluamme pidempiä työuria ja että olemme valmiit tukemaan ja joustamaan, Veirto sanoo.

Kukaan ei ole liian vanha koulutukseen

Henkilöstökoulutuksella on myös vaikutusta eläkeajatuksiin. Kun ikääntyvän osaaminen pidetään ajan tasalla ja tarjotaan koulutusta, jatko työelämässä on todennäköisempää kuin silloin, jos työntekijä tuntee vain pyristelevänsä päivästä toiseen puutteellisilla tiedoilla ja taidoilla.

Wallinin mukaan ikääntyvät voivat hyötyä myös omista koulutuksista, joissa on ehkä enemmän aikaa harjoitella asioita ja kokeilla asioita rauhassa. Nuoret kollegat kun tahtovat usein olla rohkeampia kokeilemaan uutta ja koulutuksen tahti voi tuntua joskus liian kovalta.

Sairausloma nostaa työkyvyttömyysriskiä

Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työkyvyn tukemisessa työpaikoilla. Marjo Wallin uskoo, että työterveyden ennalta ehkäisevän työn merkitys tulee korostumaan, kun Kelan työterveyshuollon korvausperusteet muuttuvat ensi vuoden alussa.
Tulevaisuudessa yhä isompi siivu pitää käyttää ennaltaehkäisevään työhön.

Toisaalta nopea hoitoonpääsy ja sairauden hoitaminen ovat tärkeitä. Mitä nopeammin työntekijä saa hoitoa vaivaansa, sitä nopeammin hänet saadaan takaisin työelämään.

– Yli kaksi viikkoa pitkät sairauslomat ovat jo yhteydessä työkyvyttömyysriskin kohoamiseen, Marjo Wallin huomauttaa.

Ei pikavoittoja tai hokkuspokkustemppuja

Työeläkeyhtiöillä on oma tärkeä roolinsa työkyvyn tukemisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Esimerkiksi Elo tarjoaa asiakkailleen työkykyjohtamisen välineitä ja kouluttaa vertaisvalmentajia, jotka työskentelevät omissa yhtiöissään työhyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi Työuran uurtaja -valmennuksissa autetaan työkyvyn kanssa kamppailevia oivaltamaan keinoja, joilla he voivat kehittää osaamistaan ja muokata työnkuvaansa työkyvylleen sopivaksi.

Vaikka eläkeyhtiö tukeekin asiakasyritystään, työkykyjohtamisen pitää olla yhtiön omissa hyppysissä. Sitä ei voi ulkoistaa. Työkykyjohtaminen lähtee yrityksen omista tarpeista ja tulokset syntyvät hyvinvoivan henkilöstön avulla.

Työkykyjohtamisen kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja määrätietoisuutta. Kertakuurilla tai hokkuspokkustempuilla se ei synny.

– Esimerkiksi esimiestyön kehittäminen ei vaadi rahaa, mutta se vaatii hurjasti työtä Wallin sanoo.

Monen tekijän summa

Siltikään työurien pidentäminen ei ole helppoa, sillä eläkepäätös on monen tekijän summa.

– Eläkepäätökseen vaikuttavat niin ihmisen oma tilanne, työpaikkatason tekijät sekä koko yhteiskunnallinen kehikko kuten sosiaaliset normit, lainsäädäntö ja asenteet, Veirto kuvailee.

Lainsäädännöllä voidaan säädellä esimerkiksi ikärajoja ja etuusehtoja. Mutta monia asioita ei lakien avulla ratkaista. Hyvää esimiestyötä, asennetta ja arvostusta ei laeista löydy. Ne pitää rakentaa jokaisella työpaikalla kannustaviksi ja työuran jatkamista tukeviksi.

– Hyvä työkyky, osaamiseen panostaminen ja tulevaisuuden usko ovat tärkeimpiä tekijöitä, jos työuria halutaan pidentää, Veirto ja Wallin summaavat.

Satu Lehmuskoski
Kuva Mauri Helenius