Etäloikka meni mallikkaasti

Yhtiöiden ketteryys joutui todelliseen testiin, kun koronaepidemia iski Suomeen. Yhtiöiden piti muokata parissa päivässä toimintansa sellaiseksi, että mahdollisimman moni voisi työskennellä turvallisesti joko pienissä ryhmissä tai kotoa käsin.

Siirtyminen korona-ajan työskentelyyn sujui hyvin. Vakuutusväen Liiton kyselyn mukaan noin neljä viidestä pystyi työskentelemään kokonaan kotoa käsin. Konttorilla työskenneltiin pääosin muutaman kollegan kanssa ja lukittujen ovien takana. Vain ani harva vastaaja joutui pelkäämään altistumista koronalle konttorien suorassa asiakaspalvelussa.
Vakava virus toikin vakuutusalan johtamiseen pitkään toivotun asennemuutoksen.

– Olen vuosia toivonut mahdollisuutta tehdä etätöitä. Nyt voin tehdä niitä koko ajan, eräs vastaaja iloitsee.

Osa kertookin voivansa paremmin kuin pitkään aikaan. Syynä on esimerkiksi se, että avokonttorin hälinästä on päässyt kotikonttorin rauhaan. Työhyvinvointia on parantanut myös se, jos työpäivän voi rytmittää etätyössä pitkälti itse.

Mitä sinulle kuuluu?

Poikkeusolojen johtaminen saa kiitosta kyselyssä. Työyhteisöjen viestintää ja yhteydenpitoa on tiivistetty, ja monissa yhtiöissä on otettu käyttöön uusia hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä palveluita. Joissain yhtiöissä laajennettiin työterveyshuoltoa tai helpotettiin pääsyä psykologin juttusille. Lisäksi ohjeita ja ideoita on tarjolla niin ergonomiaan, tauotukseen, liikuntaan kuin terveyteenkin liittyen.

– On sellainen olo, että meistä työntekijöistä välitetään.

Moni kertoi esimiesten kannustavan enemmän kuin normaalisti. Tsemppiä on tullut jopa suklaan saattelemana. Kiitostakin kuulee tavallista useammin oman esimiehen suusta.

– Parasta oli se, että esimies soitti vain kysyäkseen, mitä minulle kuuluu.

Epäluulot elävät edelleen

Toisaalta on myös tiimejä, joissa työntekijät on jätetty oman onnensa nojaan ja esimies on eristäytynyt alaisistaan. Ongelmat ovat kärjistyneet erityisesti sellaisissa tiimeissä, joissa johtaminen on jo ollut muutenkin hieman hakusessa.

– Edes yhtä soittoa ei ole tullut liki kahden kuukauden aikana.

Etätyöhön liittyvät epäluulot elävät yhä sitkeässä. Edelleen osa esimiehistä tuntuu uskovan, että etätyössä yritetään lintsata ja lusmuilla.

– Pienikin työ pitää kuitata tai kirjata ylös. Siitäkin huolimatta, että tulokset ovat parantuneet ja tavoitteet ylittyneet.

Etätyötä on käytetty myös vallan tai palkitsemisen välineenä. Selkeitä pelisääntöjä olisi kaivattu kautta linjan.

– Työmme ei vaadi läsnäoloa toimistolla. Olisin toivonut täyttä etätyöoikeutta, kuten muillakin osastoilla on.

Työkavereita ikävä

Sosiaalisiin kontakteihin on kiinnitetty myös huomiota. Monella työpaikalla kollegat juovat virtuaalisia aamu- tai päiväkahveja, joiden aikana voi höpötellä myös muista kuin työaiheista.

– Parasta ovat yhteiset hetket linjoilla työkaverien kanssa. Muuten työ on aika yksinäistä puurtamista.

Työkavereita kaivataan myös muista syistä. Osalle avun kysyminen etänä on vaikeaa ja viestin laittaminen työkaverille tuntuu toisen häiritsemiseltä.

– Toimistolla on helppo ajatella ääneen. Silloin yleensä joku ottaa asiasta kopin ja auttaa ongelman ratkaisemisessa.

Kenttämiehet kärsivät

Kenttämiehiä korona-aika kurittaa kovalla kädellä. Kauppoja ei synny normaaliin malliin, kun monet yritykset sinnittelevät äärirajoilla. Kenttämiehille tämä tietää ansioiden pudotusta, koska heidän pohjapalkkansa on pieni ja iso osa tuloista tulee myyntipalkkioista.

– Toivoisin armollisuutta. Myyntiä ei tule normaaliin tapaan tässä tilanteessa.

Monet kenttämiehet kokevat jääneensä yksin korona-aikana.

– Ymmärrystä tavoitteista jäämiseen ei löydy. Eurot ja kappaleet ovat myyjien vastuulla.

Osa perääkin asiakkaiden arjen ymmärtämistä johtoportaalta. Uutta myyntiä on mahdotonta saada, jos nykyisetkin maksut tuottavat vaikeuksia.

Ongelmana on myös se, että asiakkaat eivät aina ole yhtä pitkällä digitaalisten palvelujen käytössä kuin monet vakuutusyhtiöt.

-Meillä on osaaminen kunnossa, mutta meidän asiakkaamme eivät digiloikkaa ole vielä ottaneet vaan ovat yhä alkutaipaleella.

Pienten vanhemmat kovilla

Koronan myötä koululaiset siirtyivät etäopiskeluun ja monet päiväkotilaiset jäivät kotiin. Työn ja lasten tarpeiden yhteensovittaminen oli joillekin vaikeaa.

– Minulle sanottiin, että palkanmaksu loppuu, jos päiväkoti-ikäinen jää kotiin.

Monet pienten lasten vanhemmat toivoivat vapautusta puhelintyöstä tai laajempia liukumia, jotta työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuisi.

– Toivoisin helpotusta perheellisille. On rankkaa pyörittää etäkoulua ruokailuineen, ulkoiluineen ja siivoamisineen töiden ohella.

Kuormittavassa tilanteessa toivottaisiin myös työrauhaa.

– Venymme äärimmilleen ja arki on ollut vain selviytymistä. Ylimääräinen säätäminen työpaikalla olisi pitänyt rauhoittaa.

Suhtautuminen työn ja perheen yhdistämiseen vaihteli voimakkaasti yhtiöittäin. Kyselyn perusteella on myös yhtiöitä, jotka huomioivat hienosti tavoitteissa ja työjärjestelyissä perheellisten tarpeet.

Ymmärrystä ajankäyttöön

Ajankäyttö tuottaa myös tuskaa. Monen työtilanne on niin tiukka, että kaikkea ei saa tehdyksi normaalien tuntien puitteissa.

– Työtilanne on todella ruuhkautunut, ja silti pitäisi tehdä vain enemmän ja enemmän.

Jos saldo on täynnä ja projekti saatava maaliin, osa on hoitanut työt omalla ajallaan palkatta. Deadlinejen ja projektien kanssa painiskelevat kaipaavatkin ymmärrystä ajankäyttöön ja ylityökäytäntöihin.

– Olen asiantuntija enkä yli-ihminen.

Lisää taukoja tarvitaan

Siirtyminen etätyöhön tapahtui muutamassa päivässä. Aluksi joissain yhtiöissä oli hienoista hankaluutta kaistan riittävyyden ja koneiden suhteen. Työtavan muutos oli melkoinen niille, jotka eivät etätöihin olleet tottuneet.

– Olisin kaivannut etätyöhön preppausta, mutta en saanut kuin koneen kainaloon.

Ongelmana on myös ergonomia, vaikka työpaikoilta onkin saanut lainaan esimerkiksi työtuoleja ja isoja näyttöjä.

– Huonosta ergonomiasta johtuen pitäisi sallia enemmän taukoja.

Liukumia laajennettu

Koronaepidemia on vaikuttanut työaikoihin melko maltillisesti. Työajat olivat säilyneet ennallaan yli 60 prosentilla vastaajista. Yleisintä oli liukuman lisääminen, joka oli käytössä noin joka kuudennen vastaajan työpaikalla. Suurimmillaan liukuma on aamukuudesta iltakymmeneen.

Laaja liukuma on helpottanut erityisesti etäkoululaisten vanhempien arkea. Toisaalta on myös kuljettu päinvastaiseen suuntaan. Joillain työpaikoilla siirryttiin kiinteisiin työaikoihin, mikä ei saanut kovin lämmintä vastaanottoa vastaajilta.

Aukioloja on supistettu joissain yhtiöissä, jolloin iltavuoroja ja viikonloppuja on jäänyt pois. Osa on iloinnut iltavuorojen lyhentymisestä, osa harmitellut palkan pienenemistä lisien jäädessä pois.

Lomautuksia vain vähän

Valtaosa vakuutusalan ammattilaisista on säästynyt lomautuksilta. Useampi vastaaja kiittääkin työnantajaansa siitä, että yhtiö on ilmoittanut pidättäytyvänsä lomautuksista epidemian aikana. Lupaus on antanut mielenrauhaa ja parantanut jaksamista.

Vuosilomakäytännöt olivat ennallaan liki neljällä viidestä. Yleisin muutos oli se, että lomarahoja ei saanut vaihtaa vapaaksi eikä joustoa löytynyt loma-ajankohtien suhteen. Närää on herättänyt se, että käytännöt ovat vaihdelleet jopa tiimin sisällä, osa on saanut siirtää lomiaan ja osa ei.

Sitaatit on poimittu kyselystä, johon vastasi yli 700 vakuutusalan ammattilaista.

Satu Lehmuskoski
Kuva Shutterstock