Miten huolehdit arvostasi työelämässä?

Lähes joka toinen palkansaaja on sitä mieltä, että työnantaja tarjoaa melko huonosti tai ei lainkaan mahdollisuuksia oman osaamisen ja ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen, kertoo STTK:n teettämä tutkimus. Tilanne on hälyttävä, sillä kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen vaatii yhä enemmän osaavaa henkilöstöä.

Oman ammatillisen osaamisen ylläpitäminen vaatiikin jatkuvaa ja uutteraa työtä. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että jokaisella on riittävät tiedot ja taidot työtehtävistä suoriutumiseen. Lisäksi jokaisen tulee kantaa myös itse vastuuta asiasta.

Työpaikalla osaamisen kehittämisessä olennaista on vuorovaikutus, koska osa uuden oppimisesta tapahtuu silloin, kun yhdessä ratkotaan ongelmia tai jaetaan omaa osaamista muille. Työpaikalle onkin rakennettava sellaiset toimintatavat, joilla osaamisen kehittämisen edellyttämä vuorovaikutus voi toteutua.

Yksittäisen työntekijän kannalta osaaminen on yksi työhyvinvoinnin kulmakivistä, joten jokaisen työntekijän henkilökohtaisen osaamisen on vastattava työn vaatimustasoa. Työelämän muutosvauhti on hurja. Reilussa kymmenessä vuodessa lähes kaikki tieto on vanhentunutta, joten osaamisen kehittämiselle ja tietojen ja taitojen ajan tasalla pitämiselle on varattava jatkuvasti riittävästi aikaa työn arjessa.

Ikä ei ole este uuden oppimiselle, vaan ikä voi päinvastoin vaikuttaa oppimiseen tehostavasti, jos vain löytyy motivaatiota eikä stressi vie tehoja. Kokemuksen myötä olennaista tietoa on helpompi valikoida ja yhdistä vanhaa tietoa uuteen tietoon.

Osaamisesta vetovoimaa

Organisaation osaaminen muodostuu yksilöiden osaamisen yhdistämisestä, tavasta toimia yhdessä ja luoda uutta. Siihen tarvitaan osaavat yksilöt, hyvät it-taidot, yhteistyötä tukevat prosessit ja osaamisen jakamista tukevat toimintamallit. Ilman uuden oppimista organisaatio toistaa vanhoja toimintamalleja eikä kykene ratkaisemaan ongelmia ja luomaan uusia tuotteita tai palveluita.

Työntekijöiden osaamisen kehittäminen on myönteinen merkki sekä yrityksen sisällä että ulospäin. Se lisää alalla pysyvyyttä ja todennäköisyyttä työuran pitenemiseen sekä vaikuttaa myönteisesti rekrytointitilanteessa. Oppiminen ja työssä kehittyminen on oleellinen kilpailutekijä niin yksilön kuin organisaationkin näkökulmasta.

Yhteistyötä FINVAn kanssa

Jos työantajasi ei tarjoa toivomaasi kurssia, saattaa sellainen löytyä FINVAn tarjonnasta. VvL on neuvotellut jäsenilleen edun ammatillisen kehittymisen tueksi. VvL:n jäsenet saavat vuoden 2017 seminaarit -10 %:n alennuksella kirjoittamalla Lisätietoja-kohtaan “VvL:n jäsen”.

FINVA tarjoaa monipuolista finanssialan koulutusta niin pankki-, vakuutus- kuin muillekin finanssialan osaamista tarvitseville toimijoille. FINVAn koulutustarjonnan löydät osoitteesta www.finva.fi.

Johda itseäsi, johda työtäsi

Itsensä johtamisen taidoista hyötyy sekä yksilö että organisaatio, ja esimerkiksi etätyössä tämä taito korostuu entisestään. Martta Asikainen totesi tutkimuksessaan, että itsensä johtamisen osaaminen on keskeisin etätyöntekijän osaamisalue.  

Taitava organisoija kykenee arvottamaan töitään niiden kiireellisyyden, tärkeyden ja ajankäytöllisten resurssien kannalta. Lisäksi hän osaa järjestellä töitään oman aikataulun kannalta sopivaksi kokonaisuudeksi, johon mukaan mahtuu myös kiireellisiä työtehtäviä.

Ajankäytön mestarilla on kyky suunnitella töitään myös päivätasoa pidemmällä ajanjaksolla. Siihen sisältyy arviointia siitä, mitkä työt vaativat asiantuntijan apua, tai kykyä rytmittää erilaiset tapaamiset ja palaverit työtehtävien lomaan. Ajankäytön mestari osaa hallita myös vapaa-aikaansa.

Tunnollinen vastuunkantaja ottaa itselleen vastuun tulosten aikaansaamisesta. Hän osaa olla läpinäkyvä tekemisissään ja tehdä sovitut asiat ilman valvontaa. Tunnollisella vastuunkantajalla on vahva itsekontrolli eikä pelkoa väärille urille ajautumisesta ole.

Itseohjautuva tavoitteiden saavuttaja on korostetun oma-aloitteinen ja itsenäinen suhteessa työn organisointiin, työtehtävien suorittamiseen ja ongelmatilanteiden ratkomiseen. Tavoiteasetannan kautta tulee raamit työn suorittamiselle, mutta samalla se kuitenkin mahdollistaa liikkumavaran toteutuksen tavoissa.

Työkuorman hallitsijalle suurin haaste on saada pidettyä työpäivä normaalin mittaisena, eikä antaa flow-tilan viedä mennessään. Oman työkuorman ja ajankäytön tarkkailu on iso ja tärkeä osaamisvaade jaksamisen ja työn ja vapaa-ajan erillään pitämisen kannalta.

Sari Lassila
Kuva Rodeo