Hyvä käytös kunniaan

”Huomenta!” ja ”Hei!” Tärkeitä sanoja, joilla rakennetaan osaltaan työpaikan yhteishenkeä. Hyvät käytöstavat kielivät terveestä ja turvallisesta työyhteisöstä.

Nuori työntekijä tuli lähetiksi työpaikalle. Kun hän vei materiaalia muille, hän hiukkasi aina iloisesti kaikille huomenet. Tietty henkilö ei ikinä vastannut. Nuori jatkoi sinnikäästi tervehtimistään, vaikka nuiva toiminta kummastutti ja raivostuttikin. Olihan kotikasvatuksessa painotettu kohteliaisuutta. Kuinka ollakaan, seitsemän viikon päästä tapahtui ihme: vastaukseksi kuului vihdoin ”Huomenta vaan!”

Tämän tositarinan nuori oli sittemmin työ- ja organisaatiopsykologiksi kouluttautunut Satu Kaski.

-Jos käytöstavat ovat retuperällä, kyllähän se jostakin kielii. Takana voi olla selvittämättömiä asioita ja loukkaantumisia, työkulttuuriin muodostuneita toimintatapoja tai ehkä välinpitämättömästi käyttäytyvälle ihmiselle itselleen on tapahtunut jotakin.

Miten sinä toimit?

Tervehditkö sinä kaikkia? Kiitätkö, kun on aihetta? Kerrotko oma-aloitteisesti työkaverillesi asioista, jotka hänen kuuluisi tietää tai joista pitäisi neuvotella? Siivoatko jälkesi, jotta toisen olisi hyvä aloittaa oma työnsä? Otatko kaikki mukaan, etkä lyöttäydy vain tiettyjen ihmisen seuraan?

Jos vastaat kyllä, olet omaksunut muita ihmisiä arvostavan tavan toimia. Mutta mitä sitten, jos näin ei ole?  Mikä mahtaa olla muuttunut?

Kaikkiin yhteisöihin rakentuu vähitellen oma työkulttuuri. On laadittu virallisesti tai epävirallisesti eräänlainen perustuslaki, millaista käyttäytymistä toivotaan ja mikä ei ole sallittua.

Joissakin työkulttuureissa toimitaan avoimesti ja keskustelu on hyväntahtoista. Toisissa voi olla karskiakin kielenkäyttöä eikä aamulla juuri huomenia huudella, vaan kukin menee työpisteeseensä ja alkaa tehdä hommia.

-Tärkeää on huomata, onko työpaikan ilmapiiri muuttunut yhtäkkiä huonompaan suuntaan.

Vanhat tavat ja tottumukset ovat nimittäin aika pysyviä ja järkkyvät yleensä kriisiytymisen kautta. Ellei ole ollut konflikteja, kannattaa pohtia, ovatko ihmiset niin uupuneita tai kyllästyneitä töihinsä, että se näkyy huonona käytöksenä.

Voi myös olla, että joku kokee tulleensa ihan perustellusti kohdelluksi väärin. Asia on jäänyt selvittämättä ja hän katsoo oikeudekseen antaa vahingon kiertää. Hyvään asemaan päässytkin voi alkaa katsoa muita nenänvarttaan pitkin tai ryhmä nostaa itsensä erityisasemaan. ”Noita ei kannata noteerata.” ”Olen täällä siinä asemassa, ettei minun tarvitse tervehtiä alempana olevia.” Muut ihmettelevät ja kokevat käytöksen epäasiallisena.

Itkupotkuraivarit eivät kuulu työpaikalle

Kun esimies tai epävirallinen pomo alkaa käyttäytyä huonosti, työpaikalla ollaan pulassa. Silloin työovi käy herkästi, ja ihmiset hakeutuvat mahdollisuuksien mukaan muualle.

-Työpaikan ihmiset eivät muodosta mitään perhettä. Siellä toimitaan toisella tavalla kuin kotona. Vaikka tunteita ei voi jättää sivuun, aikuinen ei saa itkupotkuraivareita vaan pystyy pettymyksistä huolimatta käyttäytymään kunnolla. Ikävän luonteen piikkiinkään huonoa käytöstä ei voi laittaa.

Sattumaa vai ei?

Huonon käytöksen takana ei aina tarvitse olla pahaa tahtoa. Se voi kertoa myös epävarmuudesta.

Jotta ihminen kokisi olevansa riittävän hyvä tai jotta hän pärjäisi ryhmässä, hän voi pyrkiä ylenkatsomaan ryhmän ulkopuolisia. Taustalla voi olla myös omia traumoja. Ihmisen on vaikea olla toisten kanssa vapautuneesti, jolloin muut pitävät häntä tylynä.

Ihan tavallista myös on, että on niin ajatuksissaan tai kiireinen, ettei huomaa muita. Kun esimies ei vastaa tai katsoo vähän vinoon, moni alkaa miettiä, onkohan mokannut tai joutunut epäsuosioon.

– Vanhan sanonnan mukaan ensin jokin asia voi olla sattuma, sitten yhteensattuma ja vasta kolmannella kerralla takana on jotakin muuta. Kun sama tilanne toistuu jatkuvasti, esimerkiksi toinen kääntää aina kohdatessa päänsä pois, silloin kyseessä on tahallinen teko.

Työteho laskee

Olipa huonon käytöksen syy mikä tahansa, asiaa ei kannata jäädä passiivisena seuraamaan. Organisaatiotutkija Ari Heiskanen laski muutamia vuosia sitten, että työpaikan häiriökäyttäytymisestä syntyy iso lasku: joka vuosi yritykset menettävät miljoonia euroja sen vuoksi, että henkilöstö voi huonosti ja työteho laskee.

Heiskanen löysi 33 tapaa käyttäytyä häiritsevästi. Tällaisia olivat muun muassa, ettei tervehditä muita, ei vastata tahallaan kiireellisiin sähköposteihin tai kiukutellaan ja loukataan vuorovaikutustilanteissa toisia.

Satu Kaski on samoilla linjoilla. Työyhteisö alkaa oireilla, kun jotkut käyttäytyvät vastoin työpaikan pelisääntöjä.

-Työteho ja sen seurauksena tuottavuus heikkenevät. Sitoutuminen omaan työhön ja työyhteisöön vähenee. Ajatellaan, että riittää, kun teen vain sen verran, etten jää kiinni.

Nyt asiat kuntoon!

Miten olisi kunnon kurinpalautus, jossa kaikki ovat mukana? Mieti, miten itse tilanteessa toimit? Mieti myös, mitä olet tehnyt, kun olet kokenut, että toinen toimii epäasiallisesti.

Satu Kaski peräänkuuluttaa itseohjautuvuutta ja myönteistä itsensä johtamista. Se tarkoittaa suomeksi, että jos sinusta tuntuu, että toinen on toiminut väärin, otat asiasta kiinni. Kysyt, miksi hän toimi siten kuin toimi. Ehkä saatkin vilpittömän vastauksen, ettei hän todellakaan tarkoittanut mitään, ei huomannut ja on pahoillaan asiasta.

-Jos ihan tavallinen juttelu ei auta, silloin kannattaa antaa palautetta ja laittaa itse rajoja toisen käytökselle. Tehokkainta on kertoa minäviestinä asiansa: ”Ei ole kiva, että käyttäydyt noin. Toivoisin, että toimisit näin.”

Seuraa, että muutosta syntyy

Ellei palaute tehoa, ja muutkin huomaavat toisen epäasiallisen käytöksen tiettyä ihmistä kohtaan, silloin asia pitää ottaa puheeksi yhteisissä palavereissa ja esimiehen kanssa.

Jos esimies toimii tökerösti, sitäkään ei pidä sietää. Oikea osoite on silloin ylempi taho, HR, työsuojelu, luottamusmiesorganisaatio ja työterveys.

-Puheeksi ottaminen tarkoittaa, ettei enää keskustella siitä, onko asia näin, vaan juuri sen takia keskustellaan, koska asia on niin. Tarkoituksena on, että tilanteeseen tulee muutos.

Pitää myös seurata, että muutos tapahtuu.

Asian käsittely voi tulla yllätyksenä asianomaisille. He ovat saattaneet toimia samalla tavalla vuosia, mutta kukaan ei ole sanonut mitään.

-Huonoon käytökseen kannattaa puuttua heti alkuvaiheessa. Samalla tavalla kuin hyvä lähtee kiertämään, pahakin saa yhä enemmän pahaa aikaan.

Merja Perttula
Kuva Shutterstock