Irtisanominen

Työsopimuslain mukaan irtisanomisilmoitus on pääsääntöisesti annettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Irtisanominen tapahtuu käytännössä niin, että työnantaja yt-neuvottelujen päätyttyä kutsuu irtisanottavan työntekijän palaveriin, jossa työntekijälle annetaan työsuhteen irtisanomisilmoitus. Irtisanomisilmoitus annetaan yleensä kirjallisena ja siihen pyydetään työntekijän allekirjoitus. Myös suullisesti annettu irtisanomisilmoitus on pätevä, joten irtisanomisilmoituskuittauksen allekirjoittamatta jättäminen ei tee irtisanomista olemattomaksi. Irtisanomisilmoituksessa ei tarvitse lukea muuta kuin tieto siitä, että työsopimus irtisanotaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus saada viivytyksettä työnantajalta kirjallinen tieto työsopimuksen päättymispäivämäärästä sekä irtisanomissyystä. Useimmiten nämä tiedot käyvät ilmi irtisanomisilmoituksesta.

Jos työnantaja yt-neuvottelujen jälkeen irtisanomispalaverissa tarjoaa irtisanomisen vaihtoehtona ns. työsuhteen päättämissopimuksia tai muita ns. paketteja, ei tällaisia sopimuksia kannata allekirjoittaa heti kyseisessä tilaisuudessa. Jos paketteja tarjotaan, on työntekijällä oikeus asianmukaiseen miettimisaikaan, joka on yleensä noin viikon mittainen. Miettimisaika on tärkeä sen takia, että työntekijä voi selvittää luottamusmieheltä, liitosta ja työttömyyskassasta sopimuksen oikeusvaikutukset sekä vaikutukset muun muassa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Irtisanomistilaisuuteen ja muihin työsuhteen päättymiseen liittyviin palavereihin työntekijällä on oikeus ottaa mukaan luottamusmies tai muu avustaja.

Työsuhde jatkuu irtisanomisajan

Työntekijän työsuhde ei lopu irtisanomisilmoituksen saamiseen, vaan se jatkuu entiseen tapaansa irtisanomisajan loppuun saakka. Työnantajalla on oikeus teettää työntekijällä työtä irtisanomisaikana ja työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaan ja muihin työsuhde-etuuksiin. Koska irtisanomisaika ei eroa muusta työsuhteisesta ajasta, irtisanomisaika kerryttää normaalisti lomaa ja eläkettä.

Irtisanomisaikana työnantaja voi halutessaan vapauttaa työntekijät työntekovelvollisuudesta. Työnantajalla on oikeus kutsua tarvitessaan työntekovelvollisuudesta vapautetut työntekijät takaisin työhön, ellei työnantaja ole sitovasti luopunut oikeudestaan käyttää työntekijän työpanosta. Irtisanomisajan työntekijää velvoittaa lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan. Jos työnantaja ei ole luopunut oikeudestaan käyttää työntekijän työpanosta, työntekijän on löytäessään muuta työtä irtisanomisaikana kysyttävä työnantajaltaan lupa mennä toiselle työnantajalle töihin.

Muutosturvan työllistymisvapaa irtisanomisaikana

Muutosturvasäännösten perusteella jokaisella työntekijällä, joka irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä, on irtisanomisaikanaan oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen. Työllistymisvapaan pituus on 5-20 päivää, ja se määräytyy työsuhteen keston ja irtisanomisajan mukaan. Työllistymisvapaata voi käyttää työllistymissuunnitelman laatimiseen tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin ja esimerkiksi omatoimiseen työnhakuun. Vapaan käytöstä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman ajoissa. Työllistymisvapaa ei koske lomautettuja eikä määräaikaisia työntekijöitä.

Muun työn tarjoamisvelvollisuus irtisanomisaikana

Työnantajalla on ensisijainen velvollisuus työllistää palveluksessaan olevat työntekijät ja vasta sen jälkeen takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat työntekijät. Tämän takia työnantajan on ensisijaisesti tarjottava lomautus- tai irtisanomisaikana ilmaantuneita töitä lomautetuille työntekijöilleen ja toissijaisesti lisätyönä työnantajan aloitteesta osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen.

Takaisinottovelvollisuus ei myöskään syrjäytä työnantajan työn tarjoamis- ja kouluttamisvelvollisuutta sellaisia irtisanottuja kohtaan, joiden työsuhteet ovat vielä voimassa. Jos työnantajalle irtisanomisaikana ilmaantuu työvoiman tarvetta, jota ei voi tarjota lomautetuille tai osa-aikatyöntekijöille, on irtisanominen peruttava ja tarjottava työtä jo irtisanotuille työntekijöille.

Takaisinottovelvollisuus työsuhteen päätyttyä

Takaisinottovelvollisuus koskee työntekijöitä, joiden työsuhteet ovat päättyneet työnantajan toimesta tuotannollis-taloudellisesta syystä. Takaisinottovelvollisuus edellyttää lisäksi sitä, että työnantaja tarvitsee lisätyövoimaa samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita työntekijä työsuhteensa aikana teki ja sitä, että takaisinottovelvollisuuden piiriin kuuluva työntekijä etsii edelleen töitä te-keskuksen välityksellä.

Takaisinottovelvollisuus sitoo työnantajaa neljä kuukautta työntekijän työsuhteen päättymisestä. Työsuhteen jatkuttua 12 vuotta, on takaisinottoaika kuusi kuukautta. Jos työnantajalle syntyy tänä aikana tarve palkata työvoimaa, on hänen ennen uuden työntekijän palkkaamista selvitettävä, onko takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia entisiä työntekijöitä työnhakijoina ja tarjota työtä ensisijaisesti heille. Takaisinottovelvollisuus ei rajoitu työntekijän entiseen työpaikkaan, vaan ulottuu kaikkiin työnantajan Suomessa oleviin toimipisteisiin.

Jos määräaikaisen työntekijän työsuhde on päättynyt määräajan kulumisen tai sovitun työn valmistumisen vuoksi, ei takaisinottovelvollisuus koske määräaikaista työntekijää. Jos määräaikainen sopimus on solmittu irtisanomisenvaraiseksi ja sopimussuhde päättyy kesken sopimuskauden tuotannollis-taloudellisesta syystä toteutettuun irtisanomiseen, on työnantajalla irtisanottua määräaikaista työntekijää koskeva takaisinottovelvollisuus alkuperäisen sopimuskauden loppuun. Takaisinottovelvollisuuden estämättä työnantaja voi päättää käyttää yrityksen ulkopuolista työvoimaa täyttääkseen työvoimatarpeensa.

Irtisanomiseen liittyvä palkanmaksu ja odotusajan palkka

Työsuhteen päättyessä päättyy palkanmaksukausi. Tämä tarkoittaa sitä, että riippumatta työsuhteen kestäessä noudatetusta palkanmaksukaudesta ja palkanmaksupäivästä, työsuhteesta johtuvat saatavat on maksettava työsuhteen päättymispäivänä. Jos työnantaja ja työntekijä ovat työsuhteen kestäessä sopineet tästä toisin, palkka erääntyy maksettavaksi vasta sovittuna ajankohtana.

Ellei työnantaja maksa kaikkia työsuhteesta johtuvia saatavia työsuhteen viimeisenä päivänä tai muuna sovittuna päivänä, työntekijällä on viivästyskoron ohella oikeus odotusajan palkkaan. Odotusajan palkkaa maksetaan enintään kuudelta erääntymispäivää seuraavalta kalenteripäivältä. Jos viivästynyt saatava johtuu laskuvirheestä tai vastaavasta erheestä tai se ei ole selvä tai riidaton, ei työntekijällä ole oikeutta odotusajan palkkaan.

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus korvaukseen pitämättömistä lomista, eli lomakorvaukseen. Myös muut työsuhteesta johtuvat saatavat erääntyvät maksettavaksi, kuten esimerkiksi ylityökorvaukset, iltalisät, matkakorvaukset. Lomakorvaus ja muut saatavat on maksettava lopputilin yhteydessä.

Kuva Pixabay