Johda itseäsi

Kun töissä alkuun pääseminen on vaikeaa, mikä avuksi? Tai on niin kiire, ettet tiedä, mistä aloittaisit? Ota itsensä johtamisen taidot käyttöösi.

Aamukahvin juotuasi on aika paiskia hommia. Joskus tehtävien tekeminen on helppoa, toisinaan tökkii pahan kerran. Selviänkö tästä? Minkä näistä kiireellisistä otan ensimmäisenä? Onpa tylsä ja hankala homma.

Erikoispsykologi ja valmentaja Satu Pihlaja tuntee aikaansaamisen tuskat. Hän kehottaa tutkimaan ensimmäisenä omia mielikuvia työstä.

-Kun ajattelemme, että jonkin tekeminen on raskasta tai emme ehkä osaa työtä, työn aloittaminen tuntuu vaikealta ja itse työ raskaalta. Epämiellyttävyyttä lisää vielä se, jos emme tiedä, mihin tarkkaan ottaen työllämme pyrimme. Tavoite voi olla epäselvä.

Synkille mielikuville altistavat aivomme. Olemme luontaisesti herkkiä havainnoimaan mahdollisia hankaluuksia ja uhkia. Voimme kuitenkin tietoisesti ravistella mielikuviamme, ja ryhtyä miettimään hyviä asioita ja onnistumisia. Oppia kannattaa ottaa huippu-urheilijoista, jotka pyrkivät mahdollisimman hyvään suoritukseen.

-Eihän maratoonarikaan loihdi etukäteen mieleensä katastrofiajatuksia, miten loukkaantuu tai ei jaksa loppuun asti. Hän ajattelee, miten kova treeni tuottaa tulosta ja hän saa ennätysajan.

Sano siis työn tökkiessä itsellesi: ”Tämä sujuu vaivattomasta ja osaan sen. Jos en osaa, otan selvää.”

-Monesti käy niin, että kun ryhtyy työhön, se tuntuukin helpolta. Se myös valmistuu nopeammin kuin alun perin arvioimme.

Lykkäämisen tauti

Teemme kolmenlaisia töitä: keskittymistä ja luovuutta vaatia tehtäviä, rutiinitöitä ja sälätehtäviä. Kaikki työt ovat tärkeitä, mutta vaativat erilaista otetta. Kiireessä voi herkästi käydä niin, että täyttää päivänsä sälällä ja rutiineilla, ja lykkää kiperimmät työt viime tippaan.

Rutiinitehtävät ovat luonteeltaan toistuvia, ja siksi ne osataan hyvin. Niitä voi tehdä, vaikka on hieman väsynyt tai aikaa on vähän. Laajempaa projektia varten kannattaa varata varta vasten aikaa.

-Noin parisen tuntia kerrallaan on hyvä aika. Päätä jo silloin, ettet tee tuona aikana mitään muuta. Vaikka tehtävä ei tulisi valmiiksi, se etenee. Rimakauhua vähentää, kun pilkot tehtävän osiin.

Keskittymistä vaativien töiden lykkäämisen taustalla muhii usein tunnepitoisia syitä, joista pelko epäonnistumisesta on tavallinen. Kun ihminen haluaa välttää ikäviä kokemuksia ja lykkää asiaa viimeiseen asti, toimintamalli toteuttaa pelon: työn laatu kärsii, koska sen tekemiseen jää liian vähän aikaa. Kun jälki on huonoa tai siitä saa moitteita, alkaa soimata itseään. Kierre on valmis.

On myös muita syitä, ettei töihin tartuta rivakasti. Kun työnjako ei ole täysin selvä, mieleen voi hiipiä ajatus, ettei tämä nyt minulle kuulu. Joku voi pitää näppinsä irti työstä, koska se tuntuu liian vähäpätöiseltä ja itseä mitätöivältä. Joskus työhön on vaikea tarttua, kun ei ole varma, joutuuko työyhteisössä konfliktiin jonkun kanssa.

-Jos työnjaossa on epäselvyyksiä, tokihan asia pitää selvittää. On silti paljon töitä, jotka joutuu tekemään sovitusti, vaikka tuntuisi, etteivät ne itselle kuuluisi tai tuntuisi sopivilta.

Kaaos päässä

Välillä kaaos täyttää pään, eikä tiedä, mistä työpinoa lähtisi purkamaan. Voi tuntua, että jokin työ olisi pitänyt olla jo valmiina, vaikka ei ole edes aloittanut sitä.

-Kiireen tunne on tosi hankala asia. Jos koko ajan hoputamme itseämme, se syö kapasiteettiamme: keskittyminen vaikeutuu. Pahimman kaaoksen selättää, kun pysähtyy, listaa työt ja tekee yhden kerrallaan loppuun.

Omaa tavoitetta voi selkeyttää myös kirjaamalla paperille, millaisia askeleita pitää ottaa: mitä teen seuraavaksi ja sitä seuraavaksi.

Kun työ tuntuu puuduttavalta, moni keskeyttää itse itsensä. Houkutus tehdä välillä jotakin sälää, jutella kollegan kanssa tai käydä vaikka netissä on suuri. Siinä auttaa Pomodoro-menetelmä: tee työtäsi keskeytyksettä 25 minuuttia ja salli sitten itsellesi viiden minuutin tauko. Jatka näin muutaman jakson verran ja pidä sitten pitempi tauko.

Löydä virein aikasi

Monissa tutkimuksissa on huomattu, että ihminen on usein vireimmillään aamupäivisin. Pitäisikö siis keskittää vaikeimmat työt aamuun ja rutiinit iltapäivään?

-Tee niin, jos se tuntuu sopivan sinulle. On silti paljon ihmisiä, jotka ovat tehokkaita nimenomaan iltapäivällä ja illalla. Kokeile eri tapoja, niin löydät omasi. Yleensä on aika turhaa laatia liian yksityiskohtaisia sääntöjä itselleen. Suunnitelmallinen tietysti pitää olla.

Joustavuus on kuitenkin yhtä tärkeää kuin suunnitelmallisuus. Harvan työpäivä menee täysin tietyn suunnitelman mukaan. Satu Pihjalan mukaan olisi suorastaan tyhmää olla tekemättä akuutisti tärkeitä töitä.

Kun suunnitelma menee myttyyn, sitten on vain tehtävä uusi suunnitelma. Keskeytyneisiin töihin pääset paremmin kiinni, kun kirjoitat ylös, mitä sait aikaan ja siirrät hyvällä omallatunnolla tekemättömät osat seuraavalle päivälle.

Kun kukaan ei kiitä

Tieto- ja asiantuntijatyössä tarvitaan erityisesti itsensä johtamisen taitoja. Harva pomo tai kollegat tietävät, mitä kaikkea toisen työpäivään sisältyy. Tulokset saattavat näkyä vasta viikkojen ja kuukausien päästä. Kun tieto on näin vähäistä, kiitostakin saattaa saada harvakseltaan, jos koskaan.

-Kiitä itseäsi. Moni miettii, mitä kaikkea jäi tekemättä eikä huomaa, miten paljon erilaisia tehtäviä omaan työpäivään sisältyi. Listaa joskus kaikki asiat, jotka olet yhtenä päivänä tehnyt. Se on melkoisen pitkä lista.

Voit motivoida itseäsi myös pienellä palkinnolla. Kun jokin tavoite täyttyy tai saat hankalan työasian loppuun, tee jotakin hauskaa. Sen ei tarvitse olla sen kummempaa kuin elokuvailta ystävien kanssa tai lempiruoan tekemistä viikonloppuna.

-Pääasia, että opit antamaan itsellesi muutakin palautetta kuin moitteita etkä odota palautetta vain muilta.

Kaipaatko muutosta?

Välillä työ maistuu makoiselta, välillä se on pitkäpiimäistä puurtamista.
-Kyllä, emme todellakaan ole aina yhtä innostuneita ja aikaansaavia. Työn tekeminen on aaltoliikettä. Jos kuitenkin tunnet pitkään olosi kyllästyneeksi, pysähdy ja mieti syvemmin tuntemuksiasi.

Harva on sattumalta nykyisessä työssään. Jostakin syystä on sinne hakeutunut ja kokenut sen merkityksellisenä. Ala, työ ja myös omat toiveet ja tarpeet voivat muuttua. Kaipaakin eri asioita kuin aikaisemmin. Kertarysäyksellä koko elämää ei kuitenkaan kannata laittaa uusiksi.

-Iloa ja motivaatiota lisääviä muutoksia voi tehdä pienissä asioissa. Mieti, olisiko työssäsi jokin kiinnostava asia, jota voisit tehdä aikaisempaa enemmän? Voisitko opiskella jotakin lisää? Pystyisitkö saamaan arkeen itsellesi vapaata uutta harrastusta varten?

Merja Perttula
Kuva Shutterstock