Kaikki eivät kestäneet

Ahdistusta, paniikkikohtauksia, stressiä ja unettomuutta. Työvuoroja vaihdellaan ja etätöitä tehdään kiusaajien välttämiseksi. Epätoivoiset etsivät pakotietä muista yhtiöistä, vuorottelu- ja opintovapaista sekä sairauslomista. Kiusaamisen oireita hoidetaan, mutta syihin ei puututa. Kaikki eivät kestä. Osa uupuu, osa savustetaan ulos.

Keinoja ei kaihdeta, kun kollegaa kiusataan työpaikalla. Haukutaan ja levitellään perättömiä juoruja. Nokittelusta, nolaamisesta ja näsäviisaudesta nautitaan. Alentuvatpa aikuiset jopa ilveilemään toisten selän takana. Käyttäydytään kuin pahaiset kakarat. Näin kuvailevat työpaikkakiusaamista VvL:n jäsenet liiton kyselyssä.

Pahimmillaan kiusaamisesta on tullut joidenkin työpaikkojen uusi normaali.

– Arjessa esiintyy todella paljon sorsimista, mustamaalaamista ja selän takana haukkumista, tilanteessa kuin tilanteessa.

Pahaa puhutaan selän takana, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus.

– Johdolle on jopa menty haukkumaan erään työntekijän henkilökohtainen elämä.

Joillain työpaikoilla kiusaaminen on myös fyysistä. Eräällä työpaikalla työkaveri tökki hoikkaa kollegaansa vatsanseudulle ja kysyi, että onkos tullut syötyä hampurilaisia, kun vatsa noin pullottaa. Toisaalla työntekijät ovat taas joutuneet väistelemään heitä kohti heitettyjä esineitä.

En uskalla lähestyä esimiestäni

Valitettavan monen työpaikalla epäasiallisesti käyttäytyy esimies. Asiallisen palautteen antamisen sijaan työntekijöitä nöyryytetään ja ripitetään kaikkien kuullen. Huutaminen ja karjuminen kuuluvat myös joidenkin työpaikkojen johtamiskäytäntöihin.

– Toivoin, että sairastuisin ja joutuisin jäämään sairauslomalle vain siksi, ettei minun tarvitsisi kohdata esimiestäni.

Osa esimiehistä vaatii kohtuutonta työmäärää tai epärealististen aikataulujen noudattamista. Tietoa käytetään vallan välineenä ja sitä panttaamalla kiusataan alaisia.

– En esimerkiksi saanut mitään briiffiä kokoukseen, johon esimies oletti minun valmistavan materiaaleja.

Usein esimiehen epäasiallista käytöstä tai edes työhön liittyviä asioita ei uskalleta ottaa esiin.

– En uskalla lähestyä esimiestä, koska pelkään joutuvani silmätikuksi.

Palautteen antaminen esimiehen toiminnasta saattaa johtaa jopa kuulustelumentaliteettiin työpaikalla.

– Huonot arviot saanut esimies kiersi tivaamassa jokaiselta perusteita huonoille arvioille. Koin sen uhkaavana.

Kun mielipiteistä tuli vaarallisia

Eriävät näkemykset voivat johtaa myös siihen, että joutuu silmätikuksi.

– Esimies kysyy mielipiteitä. Kuultuaan ne hän kumoaa mielipiteet ja jopa syyllistää sanojaa.

Joillain työpaikoilla meno on vielä rajumpaa.

– Omista mielipiteistä annettiin varoitus. Mielipiteistä, joita esimies oli itse kysynyt.

Tällaisilla työpaikoilla pelko sulkee suut. Ihmiset eivät uskalla puhua asioista suoraan ja rehellisesti.

– He teeskentelevät, mielistelevät ja esittävät, että kaikki on hyvin, vaikka todellisuudessa näin ei ole.

Suosikit ja syrjityt

Joillain työpaikoilla vallitsee hajota ja hallitse -johtaminen ja osa porukasta saa erityiskohtelua muiden käydessä käskyttävää koirakoulua.

– Esimiehen suosikit saavat etuudet, palkkiot ja hyvää kohtelua. Muut saavat rumia sanoja, painostusta ja mulkoilua.

Tällainen johtaminen säteilee helposti koko tiimiin. Epäoikeudenmukainen käytös ja työnjako vaikuttavat helposti työntekijöiden keskinäisiin suhteisiin. Pahimmillaan esimiehen esimerkki vaikuttaa myös muiden käytöstapoihin.

– Tiimi on jakautunut kahteen osaan. Osan ihmisistä kierrän kaukaa enkä halua viettää heidän kanssaan yhtään enempää aikaa kuin on pakko.

Kiusaamisen kova hinta

Kiusaamisesta koituu mittavia kustannuksia työnantajalle. Yhden sairauslomapäivän hinta on Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan jopa 350 euroa. Lisäksi kustannuksia kertyy työtehon laskusta, kun hyvinvointi ja ilmapiirin heikkenevät.

Vaikka hintalappu on iso työnantajalle, silti asiaa saatetaan hyssytellä. Kiusaajaa voidaan ymmärtää lähes loputtomiin, koska kiusaajalla on tällainen “luonneominaisuus” tai hänellä on “omia juttuja”.

Onpa ratkaisuksi tarjottu pään pensaaseen laittamista. Asiaa käskettiin olla ajattelematta, ettei ketuttaisi kaksinverroin.

Luonnollista kasvukipua

Kiusatulle hinta voi olla vielä kovempi. Motivaatio ja terveys voivat kärsiä sekä itsetunto romuttua.

– Jälkeenpäin esimiehet pyytelivät anteeksi, mutta eihän sillä ollut enää mitään merkitystä. Tuloksena oli vaikea masennus ja osatyökyvyttömyyseläke.

Silti kiusaamista vähätellään, koska eihän meidän talossa sellaista voi olla. Kiusaamista on myös perusteltu yhtiön luonnollisena kasvukipuna. Epäasiallinen käytös saatetaan kuitata myös sillä, että ainahan ne akat pahoittavat jostain mielensä.

Itku kurkussa lomalle ja paluu paniikissa

Harva uskaltaa ottaa kiusaamisen esiin. Jatkuvien yt-neuvottelujen aikakaudella purraan mieluummin hammasta kuin otetaan epäkohtia esiin.

– Työkaveri pelkää työnsä puolesta. Hän on itkuinen, mutta yrittää kovasti jaksaa. Hänen pitäisi olla varmaan sairauslomalla, mutta sitä ei uskalla hakea, kun pelkää työpaikkansa puolesta.

Pelkona voi myös olla, että saa kiusaajan entistä pahemmin niskaansa. Mieluummin kärsitään kuin otetaan kiusaaminen puheeksi.

– Tiedän, että voimani eivät riitä siihen taistoon enkä usko sen myöskään johtavan mihinkään. Keskitän mieluummin voimani uuden työn etsimiseen.

Suurin syy kiusaajan kourissa kärvistelemiseen on se, että ihmiset eivät usko siihen, että kiusaamiselle tehtäisiin jotain. Pikemminkin pelätään kostoa, joka tekee arjesta entistä takkuisempaa. Näin on erityisesti esimiesten suhteen.

– Onhan niitä keinoja. Vaikeutetaan lomapäivien saamista, laitetaan sellaisia työvuoroja, joita ei haluaisi.

Teen vain työni enkä nauti siitä

Kiusaaminen latistaa työn ilon ja syö motivaation. Moni kertoo siitä, miten tekee päivittäin työnsä, mutta ei saa siitä iloa tai onnistumisen kokemuksia. Lomalle lähdetään itku kurkussa ja paluuta panikoidaan ennen loman loppumista.

– Töihin ei ole enää mielekästä tulla eikä siellä ole kivaa olla.

Työpaikalla sinnitellään päivästä toiseen paremmasta haaveillen. Vapaa-ajalla etsitään vapaita työpaikkoja ja tehdään hakemuksia. Osa vastaajista näkeekin työpaikan vaihdon ainoana ratkaisuna.

– Ei kannata uhrata itseään eikä terveyttään tällä tavalla.

Kiusaamiseen pitää puuttua

Monet toivovat esimiesten puuttuvan kiusaamiseen yhä jämäkämmin. Esimiehestä on pitkälti kiinni, suvaitaanko työpaikalla epäasiallista käytöstä.

– Nykyinen esimieheni on paras mitä minulla on koskaan ollut. Hän arvostaa työntekijää, kuuntelee ja puuttuu epäkohtiin. Hänelle uskallan kertoa mistä tahansa, koska tiedän, että minua ei maaliteta sen takia.

Muutama vastaaja kertoi onnistuneista väliintuloista ja kiusaamiskierteiden katkaisemisista. Kiusaamistapauksia on onnistuneesti ratkottu niin esimiesvoimin kuin työsuojeluvaltuutetun ja työterveyden tukemana.

– Esimies vei asian eteenpäin ja sain tukea sekä apua aina kun halusin.

Tiukoissa paikoissa toisten tukeminen ja yhteistyö ovat auttaneet jaksamaan.

– Työkavereiden kanssa on paljonkin keskusteltu. Nyt kulttuuri on koko talossa muuttumaan päin.

Työpaikan vaihto on johtanut myös hyviin lopputuloksiin.

– Kun sain uuden työpaikan, elämänlaatuni parani huomattavasti. Aamulla on ilo mennä töihin. Koen, että minua ja ammattitaitoani arvostetaan.

Sitaatit on poimittu Vakuutusväen Liiton kiusaamiskyselystä.

Satu Lehmuskoski
Kuva Pexels

Lue lisää
Kiusaamisen kitkeminen on meidän kaikkien asia.