Koulutus kuuluu kaikille

Liisa Halme haluaa jatkuvaa osaamisen kehittämistä työpaikoille.

VvL on huolissaan alan henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Liiton kyselyn mukaan koulutukseen eivät pääse kaikki halukkaat. Yleisimmin esteenä on ikä. VvL lähtee siitä, että koulutus kuuluu kaikille. Vain osaavan henkilöstön avulla yhtiöt menestyvät tulevaisuudessa.

Monissa vakuutusalan yhtiöissä käydään raakaa tuolileikkiä. Näissä yhtiöissä järjestetään organisaatiomuutoksen ja ketteryyden nimissä yt-neuvottelut. Vanhoja työpaikkoja katoaa ja uusia paikkoja tulee tilalle. Paikkoja ei riitä enää kaikille ja väkeä pistetään pakettien kanssa pihalle. Usein paketteja tarjotaan erityisesti ikääntyneille.

Toiminta on rumaa ja raakaa, varsinkin silloin, kun lähes samoihin tehtäviin saatetaan hakea hetken päästä uusia tekijöitä. Uusia ihmisiä voidaan palkata tilalle, koska takaisinottovelvoite ei koske tukipakettilaisia.

Toiminnan tulos näkyy myös tilastoissa, vain reilu 5 prosenttia alan työntekijöistä on yli 60-vuotiaita.

Vastuullisuutta johtamiseen

Puheenjohtaja Liisa Halme perääkin työnantajilta vastuullisuutta. Väenvaihtoviikoista pitäisi päästä uudenlaiseen johtamiseen, jossa tulevaisuuteen varaudutaan yhdessä henkilöstön kanssa.

– Työelämä muuttuu valtavan nopeasti. Haluamme kehittää työntekijöiden osaamista niin, että he ovat yhä valmiimpia vastaamaan uusiin haasteisiin, Liisa Halme korostaa.

Lähtökohtana olisi tulevaisuuden kartoittaminen yhdessä työnantajan kanssa. Mihin yhtiö on lähivuosina menossa ja minkälaista osaamista työntekijöiltä vaaditaan. Sinne tänne singahtelun sijaan pitäisi päästä pitkäjänteiseen ja henkilöstön osaamista kehittävään johtamiseen.

– Valitettavasti tällaisiin keskusteluihin monet yhtiöt eivät ole vielä valmiita.

Maailma muuttuu, muuttuuko johtaminen?

Työntekijät haluavat oppia uutta ja kehittää osaamistaan mutta mahdollisuudet kariutuvat usein johtamiskäytäntöihin. Johtamisessa voidaan tuijottaa mieluummin kappalemääriin kuin miettiä sitä, miten menestytään tulevaisuudessa. Osaamisen kehittämiseen ei ole eikä sille anneta aikaa.

– Halukkuutta ja kykyä uuden oppimiseen alan ammattilaisilta löytyy, mutta nykyisissä työpaineissa tämä harvoin toteutuu.

Työpäiviin ei jää huokoisia hetkiä, kun tavoitteet nakuttavat niskassa. Aikaa ei myöskään jää oivalluksille, kun työjonot pullistelevat tekemätöntä työtä. Eivätkä hälyisät avokonttorit ole parhaimpia paikkoja uusien ideoiden kehittelemiseen tai ratkaisujen löytämiseen.

VvL on esitttänyt sitä, että työntekijät saisivat käyttää tunnin viikossa oman osaamisensa kehittämiseen. Vuodessa karttuisi jo varsin mukava pääoma uutta osaamista, kun sitä saisi kerran viikossa työajalla kartuttaa.

– Toivottavasti yhtiöt tarttuvat tähän pian. Jatkuvalla kouluttamisella saa merkittävää kilpailuetua itselleen ja tyytyväisiä työntekijöitä.

Hyppy tuntemattomaan

Käsi kädessä ketteryyden kanssa kulkee pyrkimys itseohjautuviin organisaatioihin. Monet yhtiöt ovat karsineet kovalla kädellä esimiesporrasta ja edellyttävät henkilöstön siirtyvän itseohjautuvaan työtapaan, vaikka siitä ei ole aiempaa kokemusta.

Jäljelle jäävät esimiehet ovat yhä kauempana työntekijöiden arjesta eikä luontevaa vuorovaikutusta synny työpaikalla. Monet työntekijät kokevat jäävänsä yksin ja vaille esimiehen apua.

Liisa Halme korostaa sitä, että itseohjautuvuus ei tarkoita sitä, ettei esimiestä tarvittaisi. Esimiehen rooli on yhtä tärkeä kuin aiemminkin.

– Esimiehen tehtävä on entistä enemmän sparrata ja koutsata työntekijöitä. Työntekijöiden jättäminen yksin selviytymään ei ole ketterää vaan huonoa johtamista.

Muutos vaatii hyvää vuorovaikutusta

Itseohjautuvuus vaatii aikaa ja hyvää vuorovaikutusta. Parhaimmillaan itseohjautuvat työntekijät työstävät ideoita yhdessä, toisiaan tukien ja uusia ideoita sparraten.
Tällainen työskentely voi olla vierasta työpaikoilla, joilla aiemmin jo johdettu kappalemäärillä ja puhelujen pituuksilla.

Halme korostaakin sitä, että työntekijöillä pitää olla aikaa opetella uutta työtapaa eikä heitä saa vain jättää selviytymään uusien vaatimusten kanssa.

Itseohjautuvuuden lisääntyminen lisää työn mielekkyyttä. Tarjoamalla koulutusta kaikille ja kannustamalla uuden oppimiseen saadaan henkilöstö, joka saa oivalluksia työnantajansa hyväksi.

Pelossa pitämisellä ja kyykyttämisellä on päinvastainen vaikutus.

Satu Lehmuskoski
Kuva Mauri Helenius