Kun kollega käy hermoille

Onko lähipiirissäsi työkavereita, joiden kanssa kaikki sujuu mukavasti? Ja sitten niitä toisia, joiden toiminta ärsyttää? Tai nyppiikö joku henkilö erityisesti?

Koemme asiat usein mustavalkoisesti, vaikka kysymys olisi vain siitä, että toinen on hyvin erilainen kuin me itse.

– Kun vielä olemme stressaantuneita ja kiireisiä, ärsyytyminen voi saada lisää mittasuhteita. Ärsytys ei tulekaan toisesta, vaan omasta olotilastamme, työyhteisökouluttaja ja valmentaja Sari Hämäläinen kuvaa.

Erilaisuutta työpaikoilla on ollut aina, mutta nykytyöelämässä sille annetaan enemmän tilaa. On alettu suorastaan vaatia, että työpaikoilla pitää olla erilaisia ihmisiä, jotta päästäisiin parhaisiin tuloksiin. Varsinkin juhlapuheissa toistellaan, miten erilaisuus on suuri voimavara. Ruohonjuuritasolla mieluiten teemme samankaltaisten ihmisten kanssa töitä.

Erilaisuus voi perustua esimerkiksi ikään, sukupuoleen, kulttuuritaustaan, koulutukseen tai elämäntavasta nouseviin arvoihin. Persoonallisuus ja käyttäytyminen vaikuttavat vahvasti eli se, miten näemme asioita, toimimme ja viestimme.

Etsi toisen vahvuuksia …

Työpaikalla pitää tulla ihmisten kanssa toimeen, olivatpa he sitten asiakkaita, esimiehiä, tiimiläisiä tai muunlaisia yhteistyökumppaneita. Itseään on johdettava niin, että käyttäytyy asiallisesti, vaikka kuinka ärsyttäisi.

Ensimmäisenä on itsetutkistelun paikka: mieti omia vahvuuksiasi ja myös kasvutarpeitasi. Toiseksi mieti myös, missä asiassa toinen on hyvä tai minkä hän tekee jopa paremmin kuin sinä tai ainakin eri tavalla. Silloin alat nähdä erilaisuuden vahvuuksien näkökulmasta.

Erilaisia osaajia ja eri lailla työtä tekeviä saatetaan katsella pahalla siksi, että heidät koetaan uhkana itselle. Tämän vuoksi heitä pyritään latistamaan, jotta he eivät pystyisi loistamaan esimerkiksi esimiehen silmissä.

-Ehkä olen kateellinen toiselle jostakin? Tai välillämme on kilpailutilanne? Voin olla myös niin stressaantunut, etten juuri tänään jaksa mitään ylimääräisiä koukeroita.

Kannattaa siis pohtia tarkemmin, mistä omasta ärsyyntymisestä voi olla kysymys, ennen kuin alkaa tiuskia tai pitää mykkäkoulua.

… ja hyödynnä ne

Seuraavaksi voit miettiä, miten voisitte hyödyntää hyvin erilaiseksi kokemasi ihmisen kanssa toistenne etevyyttä ja osaamista.

Sari Hämäläinen kertoo kirjanpitotoimistosta, jossa osattiin ottaa hyvä irti työntekijöiden erilaisista vahvuuksista. Tarkat, jopa pilkunviilaamiseen taipuvaiset varmistivat, että porukka tuntee lait ja säännöt. Ihmisläheiset pitivät mielellään kontakteja asiakkaisiin. Tehokkaat markkinointi-ihmiset kannustivat muita tuloksen tekemiseen. Luovat tyypit näkivät toisia selvemmin mahdollisuuksia vaikeissakin tilanteissa. Puheliaat pitivät yllä iloista mieltä. Vetäytyjät omasivat ja jakoivat niin hiljaista kuin muuta tietoa.

-Jos huomaat, ettet halua olla jonkun kanssa tekemisissä, mutta tiedät hänen olevan haka jossakin, niin käännykin hänen puoleensa ja pyydä jossakin asiassa apua. Toinen saattaa yllättäen ilahtua pyynnöstäsi, ja yhteistyönne saa uuden suunnan. Itsekin opit uutta.

Kiitä ja kannusta

Toisen vahvuuden tunnustaminen on samalla arvostuksen osoittamista häntä kohtaan. Samaa ajaa toisen kiittäminen ja kannustaminen.

Sari Hämäläinen on huomannut, että etenkin nuori polvi antaa – ja myös kaipaa – kokeneempia työntekijöitä enemmän kiitosta ja kannustusta.

-Kaikissa valmentamissani työpaikoissa ihmiset ovat kertoneet, ettei heillä kiitetä ja kannusteta tarpeeksi toisiaan. Jokainen meistä haluaa tulla huomatuksi, niin työntekijä kuin esimies. Hyvän ja kannustavan palautteen sekä kiitoksen antamista kannattaa opetella ja lisätä arkeen.

Kaikkea ei tarvitse sietää

Kun joku myöhästyy jatkuvasti kokouksesta, hän saattaa kuitata asian sanomalla, että hän nyt vaan on tällainen eikä mahda sille mitään. Tai tiimillä on tehtävä, joka vaatii valmistuakseen kaikkien panosta. Yksi tiimiläisistä jättää työnsä aina viime tippaan, ja muut odottavat jännittyneinä, miten tällä kertaa mahtaa käydä. Saadaanko asia ajoissa päätökseen?

-Yhteisistä pelisäännöistä kiinni pitäminen kuuluu työelämätaitoihin, joita tulee noudattaa. Jokainenhan niin osaa tehdä, jos tahtoo. Esimiehen tehtävä on puuttua tällaisissa tilanteissa asiaan, ettei pienistä jutuista kasva koko työyhteisön ilmapiiriä myrkyttävää vyöryä.

Asiaa voi lähestyä myös erilaisten persoonallisuustyyppien näkökulmasta. Paheksuntaa aiheuttavat monet vähäpätöisetkin piirteet. Tunnolliset ihmiset tuskailevat, kun toinen on heidän mielestään huolimaton. Omaa rauhaa toivovat hermostuvat toisen puheliaisuuteen. Uutta ideaa palaverissa pyörittävät ihmettelevät, miksi nuo tietyt ihmiset eivät taaskaan sano mitään.

-Jos ei alettaisikaan haukkua toista, vaan katsottaisiin joukolla, mikä yhteistyössä ei suju.

Silloin toisissa närää herättävä voisi huomata, miten hän aiheuttaa turhaa huolta muissa, häiritsee heitä tai yhtä hyvin tappaa luovuuden ja ilon. Näin hän voisi paremmin muuttaa toimintaansa. Jokaisen tulee tietenkin tehdä huolella omat työnsä.

Kannattaa katsoa pinnan alle

Harvoin kukaan tahallaan ärsyttää muita. Ärsytyksen tunne voi lähteä paitsi omasta väsymyksestä myös ennakkoluuloista. Toinen näyttää arvostavan niin erilaisia asioita kuin itse. Tällöin ei välttämättä kykene näkemään hänessä mitään muuta. Silloin parasta siedätyshoitoa on tutustua häneen paremmin, jos siihen tulee tilaisuus.

Skismaa työpaikalla eivät välttämättä aiheutakaan töihin liittyvät asiat, vaan jutun juuri kytee pinnan alla.

Eräällä työpaikalla asiat alkoivat luistaa väärään suuntaan: työntekijä vetäytyi seurasta, ja muut pitivät häntä vähän outona, mikä heijastui töiden tekemiseen.  Lopulta paljastui, että koko vyyhti oli saanut alkunsa yhteisten taukotilojen käytöstä. Vetäytyjä olikin jatkuvasti muiden jäljet siivonnut työntekijä, joka sai tarpeekseen: ”Kaikki täällä ovat sikoja!”

– Muut luulivat, että hän tekee sen mielellään, mutta hän koki itsensä marttyyriksi. Siksi asiat pitäisi puhua halki, kertoa muille tarpeistaan. Puhumisessa pitää välttää toisten syyttelyä. Varminta on tuoda mieltä hiertävät asiat minä-muodossa esille: ”Olen niin tympääntynyt tähän tiskaamisen ja siivoamiseen. Sovitaanko, että tästä lähtien jokainen siivoaa omat jälkensä?”

Merja Perttula
Piirro Markku Haapaniemi