Laiskottelu on luovuuden ehto

Loma on tarkoitettu työstä ja suorittamisesta irtautumiseen. Aivojen ja kehon on saatava palautua kunnolla. Se tarkoittaa, ettei sivusilmälläkään seurata työsähköpostia tai vastata työpuheluihin, ellei siitä jollakin reilulla sopimuksella ole sovittu työnantajan kanssa.

Lomalle siirryttäessä on hyvä pysähtyä hetkeksi. Mieti, onko lomasi suunniteltu täyteen tekemistä tietyssä aikataulussa vai onko sinulla mahdollisuus vain loikoilla tilassa, jota sanotaan ”laiskuudeksi”.

Laiskuus ei ole asiantuntijoiden mukaan huono asia. Erityisesti aivot hyötyvät laiskuudesta, mikä on edellytys luovuudelle.

Hyvä ja paha laiskuus

Vaikka laiskuus on välttämätöntä stressistä irtipääsemiseksi ja luovuuden ruokkimiseksi, sitä on nautittava kohtuudella. Liiallinen laiskuus esimerkiksi ihmissuhteissa voi johtaa eroon. Fyysinen laiskuus saattaa aiheuttaa terveysongelmia. Henkinen laiskuus voi työympäristössä tarkoittaa omien töiden delegoimista muille, mikä ei ole moraalisesti oikein.

Laiskuus on vastavoima ahkeruudelle. Ihminen tarvitsee molempia pärjätäkseen.
Kannattaakin miettiä, onko tehokkaampaa yrittää painaa töitä täydellä teholla jatkuvasti vai rentoutua välillä. Työsuoritus voi tauon jälkeen jopa parantua.
Lakisääteisiä taukoja ei ole säädetty turhaan. Myös vuosilomalla on merkitystä työtehoon ja hyvinvointiin.

Loma parantaa vointia

Loman parhaasta pituudesta on keskusteltu vähän väliä. Toiset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että muutaman päivän lomat usein pidettyinä voivat palauttaa työkuntoa yhtä hyvin kuin yksi pitkä loma vuodessa.

Työterveyslaitos kehottaa pitämään lomaa vähintään 2-3 viikkoa kerrallaan. Se vetoaa tutkimuksiin, joiden mukaan työntekijän hyvinvointi paranee noin kahdeksan päivän ajan loman alkamisesta. Koska loman hyvinvointivaikutukset haihtuvat melko nopeasti, kannattaa lomapäiviä jättää myös talveksi.

Loman ajaksi olisi hyvä laittaa sähköpostiin lomavastaaja ja sulkea työpuhelin. Jos jokin työasia tulee mieleen kesken loman, sen voi kirjata ylös ja kaivaa esiin työhön saapuessa. Sijaiselle olisi hyvä kertoa, mistä hän saa tarvittaessa lisätietoa työtehtäviin.

Anna tilaa luovuudelle

Yhteiskunta on valveilla nykyään yötä päivää, ja ärsykkeitä on jatkuvasti tarjolla lomallakin. Yhteys oman kehon tuntemuksiin ja erityisesti sen hätähuutoihin saattaa katketa.

Tarvetta akkujen lataamiseen ei tunnisteta, ja täysillä paahtaminen jatkuu päivästä toiseen. Vasta kun elimistön hälytysmerkit alkavat olla vakavia, ihminen havahtuu. Silloin tarvitaankin jo pitempää aikaa palautumiseen. Pahimmillaan stressioireet vaativat sairaalahoitoa.

Ylivirittyneen elämäntavan tunnistaa siitä, että pysähtyminen on mahdotonta. Suorittaminen jatkuu vapaa-aikanakin, jolloin tehdään kotityöt, hoidetaan puutarha ja perhe sekä sukulaiset. Lomalla väljästi suunniteltu ohjelma tuo ryhtiä, mutta minuuttiaikataulua ei kannata tehdä.

Loma ei ole suoritus. Pysähtyminen on hyödyksi, sillä silloin ei tule tehtyä hätiköityjä päätöksiä, näkee asiat uudella tavalla ja keksii luoviakin ratkaisuja.

Lue lisää Satu Kaski & Vesa Nevalainen: Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään?

Tiina Tenkanen, UP
Kuva Shutterstock