Luottamus rakentaa työyhteisöä

Luottamus toiseen syntyy hitaasti, mutta rikkoutuu helposti. Luotettavan ihmisen kanssa on antoisaa työskennellä, epäluotettavan toimet sen sijaan vievät työnilon.

Kun uusi työntekijä tulee taloon, häntä tarkkaillaan. Miten hyvin hän osaa työnsä?
Tekeekö sen, minkä lupaa ja mikä hänelle kuuluu? Pitääkö sanansa? Onko hän uskottava ja rehellinen? Toisia kunnioittava ja heistä välittävä?

Jos näin tapahtuu, muut alkavat luottaa häneen. Luottamuksen syventyessä saatetaan jopa ystävystyä ja jakaa henkilökohtaisia iloja ja suruja. Uudesta työntekijästä tulee vähitellen osa tiimiä, työyhteisönsä rakentaja.

Rakentajien lisäksi monessa työpaikassa on henkilöitä, joihin kaikki eivät voi luottaa.

– Luottamuksen rakentaminen ei tapahdu hetkessä, vaan pikkuhiljaa ja vaiheittain. Se kuitenkin rikkoutuu helposti. Rakentajan sijaan työntekijästä voi tulla työyhteisönsä luottamuksen rapauttaja, henkilöstön kehittäjä ja kouluttaja Riitta Helekoski sanoo.

Esimiehen valta ja vastuu

Luottamuksen syntyminen on kaikessa vuorovaikutuksessa keskeinen asia. Sitä tarvitaan niin esimies-alaissuhteissa kuin työkavereiden kesken.

-Esimiehen ja alaisen suhteeseen tulee mukaan valta ja vastuu. Esimieshän on jo lain mukaan vastuussa hänelle työskentelevien jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Alaisen tulisi voida luottaa, että esimies toimii oikein.

Rapauttaja on itsekeskeinen

Riitta Helekoski kuvaa rapauttajaa näin. Rapauttaja uskoo omaavansa tietoa, jota muilla ei ole ja yleensä panttaa sitä. Hän välttelee usein yhteisiä kokouksia ja kokee, etteivät niissä tehdyt päätökset sido häntä.  Hän puhuu toisista heidän selkänsä takana. Hän ei ota vastuuta, eikä koe tarvitsevansa toisten apua. Hän vie kunnian toisten tekemästä työstä. Hän ei ole koskaan väärässä, eikä pyytele anteeksi virheitään.

-Jos rapauttajan toiminta sallitaan, hän alkaa käyttäytyä yhä itsevarmemmin. Vain harva työyhteisössä uskaltaa asettua häntä vastaan. Jos joku yrittää, rapauttaja vaimentaa hänet pelottelemalla, tuomitsemalla tai loukkaamalla.

Rapauttavaan toimintaan saattavat johtaa monet asiat. Riitta Helekoski arvioi toimintatavan alkavan herkästi itsekkäistä syistä ja oman edun tavoittelusta.

-Seuraa pieniä tekoja, jotka toistuessaan saavat aikaan konflikteja. Ihmiset eivät halua tai uskalla puuttua niihin silloin, kun niitä olisi vielä aika helppo käsitellä. Tilanne pahenee. Joissakin yrityksissä saatetaan jopa palkita itsekästä käytöstä, koska tulosta syntyy.

Epävarmuudesta pelkoon

Riitta Helekoski kuvaa epäluottamuksen syntymistä prosessiksi. Ensimmäisessä vaiheessa herää epävarmuus, tunne sitä, että jokin on pielessä. Se saa varuilleen, mutta ihminen miettii, onko kaikki vain omaa kuvittelua. Jos tässä vaiheessa ei tartu tunteeseensa ja selvitä sen syytä, tunne voimistuu epäilykseksi. Ihminen alkaa seurata toisen käytöstä ja kerätä todisteita.

Kun epäilys osoittautuu oikeaksi, rapauttajan kanssa työskentely tuntuu ahdistavalta. Ahdistus voi näkyä kohtaamistilanteissa hermostumisena, lamaantumisena tai herättää vihamielisiä tunteita. Vatsaa alkaa kivistää ja päätä särkeä.  Lopulta epäluottamus kasvaa niin suureksi, että pelon tunteet nousevat pintaan.

– Kun luottamus toiseen katoaa, ihmisten käytös muuttuu. Työpaikalla tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että työkaveri lopettaa tiedon jakamisen epäluotettavalle henkilölle ja kiertää hänet kaukaa. Selvää on, että koko työyhteisön tai tiimin työteho kärsii.

Luottamus takaisin

Epäluottamuksen alkuun paneva tilanne ei aina ole tarkoituksellista pahantahtoisuutta. Työkaveri voi heittää ajattelemattomuuttaan kommentteja, jotka toinen tulkitsee loukkaukseksi, mutta ei uskalla tai kehtaa puuttua asiaan.

Jotta pieni lipsahdus ei vyöryisi lumipallon tavoin ristiriidaksi, kannattaa aina rohkeasti kysyä suoraan: ”Hei, mitä tarkoitit? En ymmärränyt tai ehkä ymmärsin väärin.” Samalla antaa toiselle mahdollisuuden korjata sanomisiaan eikä asia jää kaivelemaan.

-Jos jättää reagoimatta itseä häiritsevään palautteeseen, hyväksyy rapauttajan toimintatavan ja tavallaan antaa vallan hänelle. Ennen pitkään voi kokea olevansa huono ja heikko. Toinen tie on käsitellä tunteensa niin, ettei anna loukkausten haitata kanssakäymistä eikä omaa tekemistä.

Osa toimii miten lystää

On myös ihmisiä, jotka eivät välitä tai pysty ottamaan vastaan muiden palautetta, vaan toimivat miten lystää. He saattavat kokea toisen puolustaumisen tai kyselemisen hyökkäyksenä itseään vastaan.

-Asiaa ei silti kannata jättää siihen. Ainoa keino luottamuksen saamiseksi takaisin on puhuminen. Jos se ei onnistu kahden kesken, niin sitten pitää ottaa ulkopuolinen avuksi.
Tällainen henkilö voi olla esimies, henkilöstöosaston edustaja, luottamusmies tai joku muu. Jokaisella työpaikalla kaikkien tulee tietää, keneen voi olla yhteydessä, jos tarvitsee tukea.

Tunteet myös tärkeitä

Asiaa selviteltäessä ei kannata puhua ympäripyöreitä, vaan nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä tilanteista, joissa on kokenut tulleensa kohdelluksi huonosti. Toiselle tulee antaa yhtä lailla tilaisuus kertoa oma näkemyksensä.

-Tällaisiin tilanteisiin liittyy aina tunteita. Niistäkin tulisi pystyä puhumaan. Sitten vasta voidaan miettiä, miten solmu saataisiin aukeamaan, miten päästään eteenpäin.

Riitta Helekoski muistuttaa, että jokaisen kannattaa miettiä omaa toimintaansa. Minkä arvosanan annat itsellesi esimerkiksi siitä, miten pidät lupauksesi, huolehdit työstäsi ja osaamisestasi tai kohtelet työkavereitasi?

Kyllin hyvä työyhteisö?

Työyhteisössä epäluottamus voi olla lajempaa kuin kahden ihmisen välinen konflikti. Ihmisistä voi tuntua, etteivät he uskalla sanoa asioita, koska niitä voitaisiin käyttää heitä vastaan. Toiset vievät myös hyvin sujuneesta omasta työstä kaiken kunnian.  Silloin organisaatiokulttuurissa on jotakin vialla. Ristiriidat kuuluvat kuitenkin elämään. Tärkeintä on, että luodaan ilmapiiri, jossa asiat voidaan puhua halki ja konfliktit ratkaista mahdollisimman aikaisin.

-Kyllin hyvässä työyhteisössä jokainen kokee olonsa turvalliseksi. Vain se luo tuottavan ja yhteistyöhön kykenevän työyhteisön. Esimiehillä ja tiimin vetäjillä on tässä suuri vastuu.
Esimiehen on syytä tarkkailla oma käytöstään. Miettiä, ovatko oma puhe ja teot yhteneväisiä. Tunnepuolella luottamusta lisää, kun kunnioittaa muiden tunteita, eikä vähättele tai kiellä niitä.

Merja Perttula
Piirros Markku Haapaniemi