Meidän kaikkien asia

Yli 100 000 ihmistä kokee kiusaamista joka päivä työpaikallaan. Jopa 60 prosenttia palkansaajista näkee kiusaamista. Silti kiusaaminen saa jatkua.

Työelämässä moni sulkee silmänsä kiusaamiselta, koska kokee, että kiusaaminen ei kuulu hänelle. Yleinen on myös ajattelutapa, että osapuolet selvittäköön asian keskenään.
Myös pelko estää puuttumasta. Moni saattaa pelätä joutuvansa itse epäasiallisen käytöksen kohteeksi. Puuttumattomuutta voidaan perustella myös sillä, että henkilöllä ei ole keinoja tai osaamista asian hoitamiseen.

Luottamuspula vaikuttaa myös asian esiinottamiseen. Jos kiusaamistapauksiin ei ollut puututtu aiemmin työpaikalla, ei niihin uskota puututtavan jatkossakaan.
Puuttumattomuutta ei voi kuitenkaan perustella. Kiusaamisen kitkeminen on meidän kaikkien asia. Jokaisen pitäisi ottaa kiusaaminen puheeksi, jos näkee sitä työpaikan arjessa.

Esimerkki tulee esimieheltä

Esimiestyö vaikuttaa paljon siihen, suvaitaanko kiusaamista. Jos johtamisessa on ongelmia ja työilmapiiri on huono, altistaa se helposti kiusaamiselle.

Työyhteisön epäselvyydet luovat otollista maaperää kiusaamiselle. Epäselvyyksiä voi olla esimerkiksi vastuiden, roolien ja vaikutusmahdollisuuksien suhteen. Tökkivä tiedonkulku pahentaa entisestään tilannetta.

Lisäksi epävarmuus ja kova kilpailu saattavat altistaa kiusaamiselle. Sama vaikutus voi olla vaativalla työllä ja kovilla aikataulupaineilla, stressillä sekä nopeilla muutoksilla työyhteisössä.

Luottamus omaan esimieheen on myös isossa roolissa. Jos välit ovat luottamukselliset, epäasiallinen käytös on helpompi ottaa puheeksi. Jos luottoa esimiehen kykyyn ratkoa kiusaamista ei ole, kiusattu voi vaieta, koska pelkää jäävänsä yksin asian kanssa.

Se nyt vaan on sellainen

Kaikilla esimiehillä ei ole halua tarttua kiusaamiseen, vaikka lain mukaan epäasiallisen kohtelun selvittäminen on aina esimiehen tehtävä.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan silmien ummistamista seliteltiin useimmiten kiireellä sekä sillä, että esimiehillä ei ole tarvittavaa osaamista kiusaamisen käsittelyyn.
Esimiehet voivat katsoa läpi sormien tilannetta myös siksi, että kiusaaja nyt “on vaan sellainen”. Epäasiallinen käytös voidaan sietää, koska “sillä on ollut niin vaikeaa”.
Samoin kiusaaminen voidaan jättää huomioimatta, jos kiusaaja on avainhenkilö tai erityinen osaaja, josta halutaan pitää kiinni.

Silmien ummistaminen käy kuitenkin työnantajan kukkarolle. Työterveyslaitoksen mukaan pitkittyneen kiusaamisen kustannukset voivat nousta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin.

Kustannuksia karttuu herkästi esimerkiksi töiden uudelleenjärjestelyistä, sijaisista, mahdollisten ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkiosta sekä uudelleenrekrytoinnista ja perehdyttämisestä. Lisäksi tuottavuus laskee, kun työteho heikkenee ja ilmapiiri huonontuu.

Älä pidä sisälläsi

Kiusaamista ei aina edes huomaa. Uhri voi yrittää sinnitellä ja salata kiusaamisen mahdollisimman pitkään. Pelkona usein on se, että tilanne vain pahenee. Ihminen voi pelätä leimautuvansa heikoksi tai hankalaksi. Kiusaamista on hankalampi osoittaa kuin esimerkiksi työpaikan lämpötilaongelmia. Siinä on joskus vain sana sanaa vastaan.

Asian pitäminen sisällään ei ole hyväksi. Kiusaaminen voi stressata ja aiheuttaa univaikeuksia, masentuneisuutta sekä vihaa. Itsetunto ja terveys voivat kärsiä sekä työkyky heikentyä.

Kiusaamisen tunnusmerkit

Työpaikkakiusaaminen ilmenee monin tavoin. Se voi olla esimerkiksi toistuvaa tietojen pimittämistä, eristämistä, selän takana puhumista tai kohtuutonta, epäasiallista arvostelua. Se voi olla jatkuvaa ja järjestelmällistä kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä.

Kaikki ei kuitenkaan ole kiusaamista. Asioista ja toimintatavoista voi olla eri mieltä ja keskustelu voi olla tiukkaakin. Esimiehen päätökset eivät aina tunnu mukavilta tai mieluisilta, silti kyse ei ole suinkaan kiusaamisesta.

Työpaikan ongelmien käsittely ei ole kiusaamista, vaikka se saattaisikin tuntua joistain epämiellyttävältä. Työtehtävien antaminen ja tulosten seuraaminen ei niin ikään ole kiusaamista.

Kiusaamiseksi tilanne muuttuu, jos esimies kohtelee esimerkiksi työjärjestelyjen, työajan tai tulosten seurannan, lomalle tai koulutukseen pääsyn osalta työntekijää jatkuvasti eri tavoin kuin muita työntekijöitä.

Työpaikalla voi olla vallalla myös vastuutonta käytöstä, mikä ei ole varsinaisesti kiusaamista. Vastuuttomasti käyttäytyvä häiritsee ja vaikeuttaa työyhteisön toimintaa. Vastuuttoman tempaukset voivat aiheuttaa mielipahaa, ärtymystä ja työmotivaation laskua muissa työyhteisön jäsenissä. Vastuuttoman käytöksen puheeksi ottaminen ja lopettaminen on myös esimiehen tehtävä.

Lähde www.ttl.fi

Satu Lehmuskoski
Kuva Shutterstock

Lue lisää
Kaikki eivät kestäneet
Ota kiusaaminen puheeksi