Mikä minulla on?

Oletko alkanut ihmetellä, mikä itselläsi mahtaa olla? Hypit asiasta toiseen, unohtelet etkä saa työtehtäviä tehdyksi. Onnittele itseäsi. Ihmettelysi voi olla alku tärkeälle muutokselle,  aivotutkija sanoo.

Tunnistatko tilanteen? Työkaveri kävelee ohi, puhelin pirisee taustalla ja jostakin kuuluu juttelua. Ne eivät kuitenkaan häiritse sinua lainkaan. Uppoudut työhösi niin, ettet kuule tai näe, mitä ympärilläsi tapahtuu. Koet, että osaamisesi on kunnolla käytössäsi, mikä tuntuu hyvältä.

Vai onko toisenlainen tilanne tutumpi? Istut koneesi ääressä, mutta sinun on vaikea keskittyä työhösi. Kuulet kilahduksen. Taas tuli uusi sähköposti tai viesti. Pitääpä katsoa se heti.

Pari työkaveria vaihtaa kuulumisia, ja viittelöi sinuakin mukaan. Mistähän siellä puhutaan? Käynpä kysymässä. Ja juuri kun olet saanut käsittelemästäsi asiasta uudelleen kiinni, muistatkin, että sinun pitää varata hammaslääkäriaika.

Tunnet, että yrität kovasti, mutta työ ei etene. Ups, meinasipa tulla paha virhe.
Jälkimmäinen tilanne on yhä useamman arkipäivää. Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilaisella on sille myös nimi: ihminen on menettänyt keskittymiskykynsä. Kun olotila pääsee oikein pahaksi, puhutaan ADT:stä (attention deficit trait) eli tarkkaavaisuushäiriötä muistuttavasta käytösmallista.

-Se ei ole hetkellinen tunne, kuten sellainen, että on vaikea puhua puhelimessa, kun muut hälisevät vieressä. Keskittymätön olo kestää päivä- ja viikkokausia, ja näkyy usein myös vapaa-aikana. Se on kuin palohälytys, jota ei saa pois päältä.

Monesti itse aiheutettua

Tila kehittyy vähitellen, kun ulkoapäin tulevat häiriötekijät keskeyttävät työnteon tai ihminen keskeyttää itse itsensä. Kun mieleen pompsahtelee tuon tuosta asioita, ne vievät vähäksi aikaa huomion pois työstä.

Monella on tapana tehdä useita tehtäviä yhtä aikaa tai aloittaa uusia tehtäviä, vaikka aikaisemmatkaan eivät ole valmiina. Koko ajan on kiire paikasta toiseen. Ruokailu hoidetaan hätäisesti ja sen laatu kärsii. Liikuntakin jää.

-Eräs tärkeä merkki on unen häiriintyminen, kun on niin monta asiaa mielessä. Nukkumaan mennessä tulisi voida laittaa oma kirja kiinni, mutta se ei onnistu.

ADT-tila altistaa astetta vakavammalle, mutta samankaltaisia piirteitä sisältävälle työuupumukselle. Työuupumus vaatii kuitenkin kehittyäkseen viikkojen sijaan useiden kuukausien ajanjakson.

Turhaa kuormittumista

Keskittymiskyvyn puute heikentää jaksamista, palautumista, suorituskykyä ja loppuun saattamista. Se altistaa myös virheille. Se on siis niin yksilön itsensä kuin työnantajan kannalta epätoivottu tila.

-Kuormittuminen on surullista, sillä vaikka ihminen panostaa paljon työhönsä, hän ei valitettavasti saa paljon aikaan eikä parastaan esiin. Kuormittuminen menee ikään kuin hukkaan. On ihan eri asia venyä yhdessä ja saada jokin projekti valmiiksi, vaikka se hetkellisesti ottaisikin kaikille koville.

Kun ihminen alkaa ihmetellä, mikä hänellä oikein on, hän on oivaltanut jotakin hyvin tärkeää.

-Kysymys on aivojen rasitustilasta. Havahtuminen mahdollistaa, että voi alkaa tehdä muutoksia työ- ja elintapoihinsa.

Pura keskeytykset

Ensin kannattaa katsoa peiliin. Mieti, millaisissa tilanteissa annat keskeyttää itsesi? Opettele käyttämään digilaitteita niin, että saat hälytysäänet ja ponnahdusikkunat helposti pois päältä ja tarvittaessa takaisin. On siis oma valintasi, milloin haluat niiden kautta informaatiota.

Jos mieleesi puikahtelee jatkuvasti muistettavia asioita, käytä muistin ulkoistamiskeinoja. Jos esimerkiksi yhtäkkiä muistatkin, että työpäivän jälkeen sinun pitää toimittaa jokin asia, laita siitä muistutus puhelimeesi tai kalenteriisi. Illalla voit tehdä listan aamulla muistettavista asioista ja kiinnittää sen vaikka jääkaapin oveen. Näin aivojesi ei tarvitse työskennellä näiden asioiden kanssa yöllä.

Entä millaisia töitä teet päivän mittaan? Voitko sopia välillä työkaverien kanssa, että teet aamulla eniten keskittymistä vaativan työn, jolloin toivot työrauhaa? Paneudut siihen pari kolme tuntia ja avaat sähköpostin vasta klo 11. Iltapäivällä käsittelet silpputöitä, jolloin voit paremmin jutella myös muiden kanssa.

Miten on työtilojen laita? Minna Huotilainen toteaa, että vaikka ihmisten keskittymiskyvyssä on eroja, niin paljon on myös opittua. Jos on esimerkiksi tottunut työskentelemään pitkään hiljaisessa tilassa, sopeutuminen avokonttoriin voi olla hyvin vaikeaa. Olisiko siis mahdollista siirtyä rauhallisempaan paikkaan, jos koet väliaikaisesti sellaista tarvitsevasi?

-Kun asiakas soittaa, pitää tietysti vastata puhelimeen. Hälytystehtävät on kuitenkin hyvä järjestää niin, ettei yksittäinen työntekijä ole jatkuvasti vastuussa, vaan riittävän moni on remmissä mukana.

Esimies, kuuntele kiitollisena

Jos joku kokee työpaikalla häiriintyvänsä herkästi, työyhteisön kannattaa miettiä yhdessä, miten tilannetta voidaan kohentaa. Tukevatko työtehtävien järjestäminen, työvälineet ja työtilat ihmisten keskittymiskykyä parhaalla tavalla? Miten me oikein toimimme täällä, jos kuormitus lisääntyy, mutta työn tulos ei silti parane? Mitä pitäisi muuttaa?

Työtilojen järjestäminen on kallis investointi työnantajalta. Tiloja pitäisi kehittää jatkuvasti, sillä ne vaikuttavat hyvin paljon työskentelytehokkuuteen.

-Pelkkä purnaaminen tiloista tai töiden järjestelystä ei johda mihinkään, vaan kaikkien tulisi hakea parempia ratkaisuja. Esimiehen kannattaa ottaa kiitollisena ehdotuksia ja kokemuksia vastaan. Silloinhan etsitään juuri niitä keinoja, joilla päästään tuloksellisempaan työskentelyyn.

Keskittymiskyvyn herpaantumiseen liittyy usein univaikeuksia. Monissa työpaikoissa on tarjolla työterveyshuollon järjestämiä lääkkeettömän unettomuuden hoidon kursseja.

-Voin suositella niitä lämpimästi. Kursseista on saatu hyviä tuloksia. Aivot palautuvat öiseen aikaan. Jos palautuminen epäonnistuu, sillä on monia epäedullisia vaikutuksia niin muistiin kuin tunne-elämään.

Merja Perttula
Kuva Shutterstock

Minna Huotilainen ja Mona Moisala, Keskittymiskyvyn elvytysopas, Tuuma 2018.