Millainen sitoutuja olet?

Uusimman tiedon mukaan työhön voi sitoutua monella tavalla. Työnantajan kannattaa tunnistaa kunkin työntekijän vahvuudet.

Kun työ tuntuu mielekkäältä ja työympäristö on mukava, ihminen haluaa tehdä parhaansa ja sitoutua työpaikkaansa. Vaikka välillä vaateita voi tuntua olevan liikaa, moni nauttii myös siitä, että oppii uutta ja työpaikka tarjoaa kehittymismahdollisuuksia.

Työhön sitoutumista on pidetty hyvänä asiana. Kun sitä on tutkittu, on selvitetty etupäässä organisaatioon kiinnittymistä: sitoutunut työntekijä ei vilkuile uusia mahdollisuuksia ja haikaile muualle, vaan haluaa antaa panoksensa nykyiselle työlleen ja työnantajalleen.

Työ ja työn rakenteet kuitenkin muuttuvat kaiken aikaa. Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen tutkimuksessa huomattiin, että ihmiset voivat organisaation lisäksi sitoutua moniin muihinkin asioihin.

-Ihmiset innostuvat eri asioista. Tätä pitäisi hyödyntää henkilöstöpolitiikassa, tutkimusjohtaja Tuula Heiskanen sanoo.

Tutkimuksessa oli mukana kolme ns. tietointensiivistä yritystä, joiden toiminnassa tieto oli merkittävä asia tuotteiden ja palvelujen myymisessä. Tuula Heiskasen mukaan myös vakuutusala kuuluu tietointensiivisten organisaatioiden joukkoon.

Tiimi on tärkeä

Tutkimuksen aineistossa tiimiin sitouduttiin eniten. Seuraavaksi sitouduttiin organisaatioon, uraan, asiakkaaseen ja viimeisenä ammattiin. Näihin kaikkiin voidaan sitoutua tunneperäisesti, jatkuvuutta tavoitellen tai velvollisuudesta.

Tutkijat muodostivat ihmisten haastattelujen perusteella sitoutujatyyppejä sen mukaan, millaisiin sitoutumisen kohteisiin ja lajeihin he ilmoittivat sitoutuvansa ja miten voimakasta sitoutuminen oli.

-Ihmisellä voi olla useita sitoutumisen kohteita samaan aikaan. Yleensä jokin kohde painottuu kuitenkin muita enemmän. Jollakin muulla alalla, kuten esimerkiksi hoitotyössä sitoutujatyypit voivat olla erilaisia.

Tietointensiivisissä yrityksissä sitoutujatyyppejä oli kahdeksan: organisaatioon sitoutujat, laaja-alaiset sitoutujat, uran jatkuvuuteen sitoutujat, yleisesti jatkuvuutta korostavat sitoutujat, asiakkaisiin suuntautuneet, lähiyhteisöön sitoutujat, tiimiin sitoutujat sekä tärkeän asian edistämiseen sitoutujat.

Tuula Heiskasen mukaan ei voida erotella hyviä tai huonoja tapoja sitoutua. Tosin uran jatkuvuuteen sitoutujat voivat aiheuttaa jännitteitä organisaatiossaan.

– Heidän toiveensa eivät aina osu yksiin organisaation tavoitteiden kanssa. He saattavat lähteä muita herkemmin muualle edistääkseen uraansa. Toisaalta jos yritys kohtelee työntekijöitään hyvin, he voivat palata myöhemmin takaisin.

Vahvuudet esiin

Organisaation toimintatavat voivat auttaa tai estää sitoutumista. Esimerkiksi tiimiin sitoutuja saa lisäpuhtia, kun yhteistyö pelaa muiden kanssa. Yhtä hyvin työinto voi heiketä, jos tiimin koostumusta rukataan kovalla kädellä ja syntyy ristiriitoja.

Urallaan etenemistä tavoittelevan saa sitoutettua tarjoamalla riittävästi koulutusmahdollisuuksia, sillä hänen tavoitteenaan on säilyttää mahdollisimman hyvä työmarkkinakelpoisuus. Asiakkaisiin suuntautunut antaa parastaan, kun saa hoidella osaamisellaan asiakaskontaktejaan, mutta muu jää vähemmälle.

-Yrityksissä tulisi pyrkiä tunnistamaan kaikkien vahvuudet ja tarjota työsarkaa, joka sopii jokaiselle mahdollisimman hyvin.

Sitoutuminen oli vahvaa kautta linjan tutkituissa yrityksissä. Tätä selittää osin se, että tulevaisuus nähtiin niissä valoisana ja ihmiset kokivat olonsa turvallisiksi.

-Organisaatioissa, joissa on paljon epävarmuutta, sitouminen on heikompaa. Yritysten kannattaa pitää huolta henkilöstöstään. Samalla erityyppinen sitoutuminenkin lisääntyy.

Terveesti vai epäterveesti?

Jos ihminen ei sitoudu lainkaan, työstä tulee helposti pakkopullaa. Sitä tehdään vain siksi, ettei muutakaan ole tarjolla. Rahaa on kuitenkin saatava elääkseen.

-Onhan elämä silloin aika perspektiivitöntä. Työ on suurelle osalle rikkaus.
Sitoutua voi myös liikaa. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä seurantatutkimuksessa huomattiin, että työhön sitoutuminen on kaksiteräinen miekka. Riittävä sitoutuminen lisää työhyvinvointia ja jaksamista, mutta ylisitoutuneisuus johtaa pitkällä aikavälillä liialliseen työkuormitukseen.

Tutkimuksessa oli mukana työuransa alkuvaiheessa olevia toimihenkilöitä, joiden työasenteita mitattiin kahdeksan vuoden aikana viisi kertaa. Mitä ylisitoutuneempia työntekijät olivat, sitä kuormittuneemmaksi he tunsivat vuosien myötä itsensä työssään.

Liikasitoutuminen uuvuttaa

Epäterve sitoutuminen voi näkyä muun muassa siten, että työntekijä alkaa venyttää työpäiväänsä. Hänen on vaikea lähteä töistä pois, kun jokin työtehtävä on kesken tai hän miettii ja tekee työasioita jatkuvasti kotona. Sosiaaliset suhteet kärsivät eikä hän jaksa harrastaa.

Ylisitoutumisesta tulee kierre: työntekijä ponnistelee yhä enemmän täyttääkseen muiden ja itse itselleen asettamat vaatimukset. Vähitellen hän alkaa kokea olonsa epävarmaksi ja väsyy. Pettymyksen tunteet nousevat mieleen. Vaikka kuinka venyy, ei saakaan antamaansa panokseen nähden riittävästi arvostusta eikä palkkaa.

Huomio työasenteisiin

Tutkimuksen tehneen dosentti Taru Feldtin mukaan varsinkin työuransa alkuvaiheessa olevien työntekijöiden työasenteisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Jos alkaa näkyä merkkejä epäterveestä sitoutumisesta, esimiehen tulee puuttua asiaan ja ottaa työasenne puheeksi myös kehityskeskusteluissa.

Työpaikoilla tulee keskustella myös yhdessä, missä menee terveen ja epäterveen sitoutumisen raja. Ylisitoutumisen ihannointia tulisi välttää.

– Asiantuntijatyö on usein hyvin itsenäistä. Omalla työpaikallani olen nähnyt, miten vaikeaa esimiehen on puuttua liikaan työntekoon.

– Ehkä joidenkin ihmisten pitää ensin ajaa itsensä ihan loppuun, ennen kuin he havahtuvat korjaamaan tilannettaan, Tuula Heiskanen miettii.

Merja Perttula
Kuva Rodeo