Miten ikäsyrjintään on varaa?

Ei voi kuin ihmetellä, miten yhtiöillä on varaa ikäsyrjintään. Miksi ikääntyvistä työntekijöistä tuntuu tulleen lähes ongelmajätettä, josta koetetaan päästä eroon? Miksi ikä tekee nuoresta osaamattoman ja nuorta on varaa roikuttaa määräaikaisesta toiseen?

Luulisi, että jokainen käsipari olisi korvaamattoman kallis vakuutusalan työpaikoilla, joilla ei ole viime vuosien yt-kierteiden jälkeen varmasti yhtään löysää.

Kyselyn perusteella osaajia on kuitenkin vajaalla käytöllä. Heillä olisi kehittymishalua ja -intoa, mutta esteenä on ikä paperissa. Iän perusteella heidät voidaan leimata kehityskelvottomiksi tai osaamattomiksi. Heidät jätetään ulos koulutuksista eikä osaamisen kehittämiseen kannusteta.

Vaikuttaa siltä, että muuten vauhdilla kehittyvä vakuutusala on pudonnut kehityksen kelkasta ikäjohtamisen suhteen.

Eikö eri-ikäisiä osata tai ikääntyviä haluta johtaa? Mieluummin järjestetään väenvaihtoviikot ja pistetään osaavaa sekä koulutuskelpoista väkeä pihalle. Sen jälkeen rekrytoidaan uusia, kun takaisinottovelvoite ei sitä tukipakettien ansiosta estä.

Ikäsyrjinnän hinta voi olla melkoinen. Tutkimusten mukaan ikäsyrjintää kokeneilla on kaksinkertainen riski pitkiin sairauspoissaoloihin. Pitkien sairauspoissaolojen myötä työkyvyttömyyseläkkeen riski kasvaa. Työkyvyttömyyseläke voi aiheuttaa huomattavia kustannuksia työnantajalle nostamalla yrityksen työkyvyttömyyseläkemaksua.
Ikäsyrjintä ja työurien pidentämiseen tähtäävä politiikka ovat rajussa ristiriidassa keskenään. Ikäsyrjinnän seurauksena pitkä työura voi jäädä haaveeksi, vaikka ihmisen into ja kunto sen mahdollistaisivat.

Tarttis varmaan tehdä jotain, vai mitä vakuutusala?

Satu
Kirjoittaja on Vakuutusväen Liiton viestintäpäällikkö

Lue lisää vakuutusalan ikäsyrjinnästä täältä.