Näin karkotat nuoren

Hyvä johtaja motivoi ja tukee nuorta sekä antaa mahdollisuuksia kehittyä työssään, Emma Koskimaa sanoo.

Nuoret ovat yhä itsetietoisempia työelämässä. Tiukasti valvottu, tappotahtinen rutiinityö, vailla kehittymismahdollisuuksia ja urapolkuja, on tehokas tapa karkottaa nuori talosta. Jos työ ja olosuhteet eivät tunnu mielekkäiltä, hyvä palkkakaan ei pidä tekijää talossa. Tätä mieltä on STTK-Opiskelijoiden
puheenjohtaja Emma Koskimaa.

Opiskeluvuosien kituuttamisen jälkeen palkka on luonnollisesti asia, joka pyörii mielessä työelämän alkutaipaleella. Ahneita nuoret eivät kuitenkaan ole tai tavoittele tolkuttomuuksia.

– Palkan pitää olla riittävä. Sillä ei tarvitse voida ostaa huvijahteja tai miljoonakämppiä vaan pitää voida kustantaa tasainen, hyvä elämä, Emma Koskimaa kuvailee.

Palkkaakin tärkeämpää on työn mielekkyys ja työn sopiminen omaan arvomaailmaan. Kovapalkkainen työ voidaan vaihtaa huonommin palkattuun tehtävään, jos se vastaa paremmin omia arvoja.

– Työn täytyy antaa tarpeeksi, jotta ihminen on onnellinen vapaa-ajalla. Toisaalta vapaa-aikaa pitää olla, jotta pystyy olemaan onnellinen töissä.

Yritys, seiso sanojesi takana

Nuoret ovat yhä valmiimpia laittamaan persoonansa peliin ja haluavat vilpittömästi antaa itsestään työelämälle. Samaa vilpittömyyttä he edellyttävät myös työpaikalta. Niin yrityksen kuin esimiehenkin pitää seistä sanojensa takana, esimerkiksi yhteiskuntavastuun pitää olla kunnossa muutenkin kuin nettisivuilla. Hyvän työpaikan pitää olla aidosti hyvä henkilöstölle ja ympäristöystävällisen tuotteen hyvä ympäristön kannalta.

– Nuoret haluavat, että yhtiöt ovat aidosti sanojensa takana ja katsovat tulevaisuuteen eivätkä tuhoa maapalloa ja yhteiskuntaa.

Aika ajoi kultakellojen ohi

Vaikka nuoret toivovat työsuhteelta edelleen tiettyä pysyvyyttä, he eivät ole valmiita jämähtämään paikalleen.

– Työssä pitää voida oppia uutta ja pitää pysyä kehittämään itseään.

Sitoutuminen onkin muuttunut. Ennen saattoi olla tavoitteena pysyä mahdollisimman pitkään saman työnantajan palveluksessa ja saada kultakello pitkän uran kunniaksi.

Nyt tavoitteena voi olla tehdä projekti täysillä loppuun ja katsella sitten muitakin mahdollisuuksia.

– Nuoret ovat hyvin avoimia siinä, etteivät halua olla 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa.

Yksilöllistä johtamista

Jos työ tuntuu motivoivalta ja mielekkäältä, projektimainen piipahdus voi muuttua pysyvämmäksi.

– Hyvä johtaja motivoi ja tukee nuorta sekä antaa mahdollisuuksia kehittyä työssään.

Tämä ei tarkoita sitä, että ylennystä pitäisi tulla ylennyksen perään. Esimerkiksi työnkuvaa voidaan muuttaa muutaman vuoden välein, jos työntekijä niin haluaa.

– Nuorille pitää olla urapolkuja ja aitoa suunnitelmallisuutta tulevaisuuden suhteen.

Johtamisessa pitää nähdä yksilö nykyistä paremmin ja kuulla hänen tarpeensa. Nuori on valmis odottamaan uusien urapolkujen avautumista, jos niistä annetaan hänelle lupausta etukäteen. Työnantaja voi vaikka sanoa, että juuri nyt toivomiasi töitä ei ole tarjolla, mutta lupaa katsoa ajan kanssa, mitä asialle voidaan tehdä.

Joustoa molemmin puolin

Joustavuus on myös tärkeää. Suuri osa arvostaa perinteisiä työaikoja, mutta työaikakokeiluihin löytyy myös vapaaehtoisia. Osa tekee töitä mielellään iltaisin ja viikonloppuisin, varsinkin, jos niistä saa korotettuja korvauksia. Osa kaipaa taas joustoja arkeen.

– Uskon, että joustotyö kiinnostaa yhä enemmän, koska silloin voi vaikuttaa, minkälaisella rytmillä elämäänsä elää. Itsemääräämisoikeutta ja liukumaa halutaan.

Koskimaa muistuttaa, että avoimessa joustotyössä pitää kuitenkin määritellä rajat työn tekemiselle eikä polttaa innokasta nuorta loppuun.

– Työnantajien pitäisi sanoa ääneen, että se riittää, kun teet työsi kunnolla, Emma Koskimaa toteaa.

Satu Lehmuskoski
Kuva Mauri Helenius