Nuori kaipaa arvostusta ja avoimuutta

Saana Simosen mukaan nuoret toivovat saavansa merkityksellistä työtä.

Työelämään tuleva nuori kamppailee usein melkoisessa tunteiden ristiaallokossa. Intoa ja iloa työntekemiseen sekä asioiden uudistamiseen riittää. Samalla kuitenkin mietityttää, pärjääkö uusien töiden ja kollegoiden kanssa.

STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Saana Simonen toivoo, että nuoret otetaan avosylin vastaan työelämässä. Vaikka jokainen nuori onkin oma yksilönsä toiveineen ja vahvuuksineen, jokainen haluaa tehdä mielekästä työtä ja saada osakseen arvostusta.

Perehdytä huolella

Simonen korostaa sitä, miten perehdyttäminen luo pohjan työuralle. Tämä on erityisen tärkeää vakuutusalalla, jolle ei tule valmiita osaajia koulunpenkiltä vaan jokainen kehittyy ammattilaiseksi työtä tekemällä.

Jokainen työntekijä voi helpottaa nuoren tuloa työyhteisöön, vaikka perehdyttäminen onkin yleensä tiettyjen henkilöiden vastuulla. Tulokasta kannattaa rohkaista kysymään ja luoda näin tunne, että keneltä vain voi pyytää aina apua.

Hyödynnä uudet ajatukset

Työpaikan käytännöt ja kirjoittamattomat säännöt kannattaa tehdä tutuksi. Nuoren on helpompaa omaksua ne, kun hän tietää, miten käytännöt vaikuttavat työntekoon ja koko työyhteisön toimintaan.

Simonen kuitenkin korostaa sitä, että työpaikkojen kannattaa hyödyntää se, miten nuori katselee työelämää uudesta näkökulmasta. Hän voi kyseenalaistaa luutuneita työtapoja ja tarjota tilalle uudenlaisia tapoja tehdä töitä.

– Työnantajien kannattaa rohkaista tuomaan uusia ideoita esiin.

Pois pönötyksestä

Monet nuoret toivovat rentoa ja välitöntä vuorovaikutusta. Muodollinen kokous voi tuntua turhanpäiväiseltä pönöttämiseltä ja tulosta saattaa tulla enemmän epämuodollisessa ilmapiirissä. Ovathan nuoret tottuneet opiskelujen aikana jakamaan ja jalostamaan ideoita pari- ja ryhmätöissä vaikka kahvilan nurkassa istuen.

– Työkaverin kanssa asioiden sparrailu on monelle nuorelle kaikkein hedelmällisintä. Kahvihuoneen tyhjässä hetkessä voi aueta koko maailma, Simonen hymyilee.

Nuoret arvostavat joustavia työtapoja, työtä koskevia keskusteluja voidaan käydä erilaisilla alustoilla ja töitä tehdä esimerkiksi etänä.

Pahinta on tietojen pimittäminen ja panttaaminen. Siitä ei kärsi vain nuori vaan koko työyhteisö, koska asioita ei saada hoidettua tiedonpuutteen takia. Eikä nuori eroa muista työntekijöistä, kukapa sitä salailevaan ja huonoon työilmapiiriin haluaisi.

Nuori janoaa palautetta

Palaute on tärkeää kaikille, mutta erityisen tärkeää se on työhön tulijoille. Nuorilla ei ole vertailupohjaa ja kokemuksia siitä, milloin he ovat onnistuneet työssään. Nuori ei myöskään tiedä sitä, jos työssä pitäisi tehdä jotain toisin, jos sitä ei hänelle kerrota. Palaute on tärkeää nuoren ammatti-identiteetin ja kehityksen kannalta.

Alusta asti on hyvä tuoda esiin nuoren työn vaikutus työyhteisölle. Se lisää merkityksellisyyden ja vaikutusmahdollisuuksien tunnetta.

– Tärkeää on se, että työ on merkityksellistä ja että siinä voi kehittyä.

Simosen mukaan ani harva haaveilee enää eläkevirasta ja kultakellosta. Sen sijaan toiveena on mielekäs työ ja turvattu toimeentulo opiskeluvuosien penninvenyttämisen päätteeksi.

Jos työ tuntuu mielekkäältä, viihtyy nuori todennäköisesti pidempään kuin silloin, kun työ tuntuu olevan vailla merkitystä. Vastuun antaminen sitouttaa työyhteisöön. Sen osaksi pääseminen on olennainen osa työssä viihtymistä.

Älä kohtele kuin ilmaa

Epävarmuutta työelämään tulon kynnyksellä voi lisätä myös kova kilpailu työpaikoista. Nuori voi joutua lähettämään kymmeniä, jopa satoja työhakemuksia ilman, että saa niihin minkäänlaista vastausta. Työnhaku voi olla raskas prosessi, jossa nuorta kohdellaan kuin ilmaa.

Simosen mielestä nuorelle olisi arvokasta saada jonkinlaista vastakaikua hakemukseen, vaikka hän ei tulisikaan valituksi kyseiseen tehtävään.

– Toivoisin, että hakijat saisivat vastauksen hakemukseen ja vaikka kommentin siitä, mitä hyvää hakemuksessa oli.

Satu Lehmuskoski
Kuva Mauri Helenius