Ollaan ihmisiksi somessa

Sosiaaliseen mediaan pätevät samat säännöt kuin kasvokkain tapahtuvaan  vuorovaikutukseen: Ollaan ihmisiksi! Työpaikalla kannattaa laatia sosiaalisen median pelisäännöt.

Sosiaalinen media tarjoaa alustan nopealle mielipiteiden vaihdolle, joka voi saada harkitsemattomassa käytössä kärjekkäitä muotoja. Yhä enemmän somea hyödynnetään myös työelämässä. Organisaatiot haluavat olla mukana siellä, missä ihmisetkin ovat. Myös työnantajan ja työntekijän yhteydenpito tapahtuu entistä enemmän verkossa.
Mitä someen saa tai kannattaa kirjoittaa työnantajastaan ja työkavereistaan? Voiko työnantaja rajoittaa somen käyttöä työajalla?

Jotta vältyttäisiin epäselvyyksiltä, Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Janne Matikaisen mielestä työpaikoilla on hyvä laatia työnantajan ja työntekijöiden kesken somen käytön pelisäännöt. Isommissa organisaatioissa niitä alkaa jo ollakin.

-Tosin monesti puhutaan ohjeista. Ihmiset kokevat ne rajoittaviksi tai jollakin tavalla uhkaaviksi. Pelisäännöt taas syntyvät yhdessä keskustellen. Pelisääntöjen ei tarvitse olla edes kirjallisia dokumentteja. Riittää, kunhan kaikki tietävät, miten omalla työpaikalla toimitaan.

Nuku yön yli

Somessa jokainen on yksityishenkilö, jolla on mielipiteen ja sananvapaus. Tätä työnantajan tulee kunnioittaa. Kun työpaikalla jokin asia hiertää ja ottaa todella päähän, työnantajaa saatetaan arvostella esimerkiksi Facebookissa kielteisesti. Osansa saavat myös työkaverit. Rajan vetäminen sille, kuinka pitkälle kirjoittelussa saa mennä, on vaikeaa.

-Tietty lojaliteetti työnantajaa kohtaan on olemassa. Muun muassa yrityssalaisuuksia ei saa paljastaa. Jos kovasti innostuu työnantajaansa mollaamaan, kannattaa miettiä, onko oikeassa paikassa töissä.

Janne Matikainen tietää tapauksia, jolloin työnantajan kritisoiminen on johtanut irtisanomiseen.

-Työntekijän kannattaa miettiä ainakin kahdesti, ennen kuin alkaa kirjoitella kovin murskaavia kommentteja. Tärkeää on antaa suurimman tunnekuohun mennä ohi. Järkevämpää on käydä ongelmalliset asiat kasvokkain työpaikalla läpi.

Milloin edustat työnantajaasi?

Janne Matikainen lainaa Paavo Aalto-Setälää, joka aikoinaan antoi omassa organisaatiossaan yksinkertaisen kehotuksen somen kanssa tasapainoileville: ”Olkaa ihmisiksi, se riittää.”
Moni ilmoittaa Facebookin henkilö-profiilissaan työpaikkansa. Tätä on tulkittu myös niin, että samalla henkilö on organisaationsa epävirallinen edustaja.

-Asiantuntija- ja johtotehtävissä voi edustaa tälläkin tasolla työnantajaa, mutta muuten minusta ei tällaista suhdetta synny.

Some-teksti pysyy ja leviää

Kun ennen vanhaan kuppi meni nurin, eikä somesta tiedetty mitään, höyryjä päästettiin ulos kahvitunneilla ja käytävillä. Näin tehdään nykyäänkin, mutta ero somessa rähjäämiseen on suuri.

-Sosiaalinen media on näkyväksi tekevä voima. Eivät esimerkiksi rasismi ja vihapuhe mitään uusia ilmiöitä ole.

Moni ei tule ajatelleeksi, että somessa omat viestit voivat tavoittaa suuren joukon ihmisiä, vaikka itse tarkoittaisi ne muutamalle ihmiselle. Viestit ovat dokumentoituneina teksteinä ja kuvina, jolloin ne pysyvät siellä pitkään.

Nuoria on varoiteltu juuri tästä syystä älyttömästä kirjoittelusta. Se, mitä sanotaan tai tehdään, jää sosiaaliseen mediaan. Omat hölmöilyt voivat tulla myöhemmin vastaan, vaikuttaa vaikkapa työpaikan saamiseen.

Etua sosiaalisen median osaamisesta?

Sosiaalisessa mediassa voi antaa työnantajalleen ja työkavereilleen myös kannustavaa palautetta. Jos työpaikalla on hyvä työilmapiiri, kehuminen on luonnollista.
Soraääniäkin kuuluu. Joidenkin mielestä työnantajan hehkuttaminen voi olla myös tarkoituksellista irtopisteiden noukkimista.

-Näin saattaa todellakin olla, mutta vaikutukset tuskin ovat kovin suuria. Jos mielii palkankorotuksia tai päästä urallaan eteenpäin, työtehtävien hyvä hoito painaa enemmän kuin some-esiintyminen.

Nykypäivänä verkko-osaaminen on tietyillä toimialoilla välttämätöntä. Lisäetua voi saada, jos henkilö osoittautuu taitavaksi bloggaajaksi, tviittaajaksi ja verkostoitujaksi. Työtä hakeva voikin jo rekrytointivaiheessa viitata innokkaasti someprofiiliinsa.

-Monilla toimialoilla, kuten vaikkapa vakuutusalalla, tällaisella erityisosaamisella ei varmaankaan ole suurta merkitystä. Perustaidot riittävät.

Somettaja voi ärsyttää muita

Entäs sitten, voiko työnantaja rajoittaa sosiaalisen median käyttöä työajalla?
Joissakin orgnisaatioissa tiettyihin palveluihin pääsy on estetty työpaikan laitteilla. Jokaisella alkaa kuitenkin olla omassa puhelimessaan tarvittavat palvelut, jolloin somen käyttö on työntekijän vastuulla.

-Jos työ ei mitenkään liity sosiaaliseen mediaan ja työntekijä jatkuvasti siellä notkuu, niin töitähän silloin jää tekemättä. Kieltolinjan sijaan kannattaisi kuitenkin laatia yhdessä pelisäännöt.

Somen kanssa ei pidä hötkyillä

Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että organisaatio menestyy ja saa uusia asiakkaita, jos työntekijät ovat aktiivisesti somessa.  Janne Matikainen pitää tällaisia selityksiä enemmänkin markkinointina kuin varteenotettavina tutkimuksina.

Vaikka yritykset pyrkivät menemään sosiaaliseen mediaan mukaan juuri siksi, että siellä voi tavoittaa ihmisiä jopa paremmin kuin lehti- tai tv-mainonnalla, toimialat ovat erilaisia.
Matikainen arvelee, että vakuutusala koetaan kuitenkin aika perinteiseksi toimialaksi. Sosiaalisen median kanssa ei kannata siksi hötkyillä, vaan tärkeintä on luotettavuus ja turvallisuus asiakkaiden silmissä.

Työ- ja vapaa-aika sekoittuvat

Tieto- ja viestintätekniikka on hämärtänyt työajan ja vapaa-ajan eroa. Vapaa-aika tunkeutuu työpäivään ja työt vapaa-aikaan. Ihmiset tekevät vapaa-ajallaan yhä enemmän töitä, esimerkiksi vastailevat sähköposteihin ja keskustelevat Facebookissa työasioista.

Vastaavasti omat kaverit ja somen sisällöt ovat mukana työpäivän aikana.

-Voisi olettaa, että jos työpaikalla on liberaali suhtautuminen somen käyttöön työaikana, niin työntekijätkin voivat suhtautua liberaalimmin siihen, mitä he tekevät vapaa-ajallaan työnantajan hyväksi, hän sanoo.

Merja Perttula
Kuva Pixabay