Silmänlumetta ja kauniita puheita

Tiedonpuute vaivaa monia henkilöstön edustajia. Asioita ei kerrota ajoissa eikä materiaaleja toimiteta ennakkoon.

Unohduksia ja uhkailua. Vihamielisyyttä ja vastakkainasettelua.
Ylimielisyyttä ja tiedon panttaamista. Tällaisilla sanoilla osa vakuutusalan henkilöstön edustajista kuvaa yhteistoimintaa työpaikoilla.

Suhtautuminen henkilöstön edustajiin on kiristynyt selvästi viime vuosina, selviää Vakuutusväen kyselystä. Lähes joka viides vastaaja on joutunut työnantajan uhkailun tai painostuksen kohteeksi.

Henkilöstön edustajia on varoitettu, puhuteltu ja uhkailtu oikeustoimilla. On uhattu leikata luottamustoimiin käytettävää aikaa ja tulospalkkioita. Luvattu leikata kostoksi muualta, jos henkilöstön edustaja saa toisaalla parannuksia aikaan.

– Linja on tiukentunut eikä kohtelu ole reilua. Aina ei puhuta ihan totta vaan ajetaan pelottelemalla omaa kantaa, kuvailee yksi vastaaja.

Osa henkilöstön edustajista pelkääkin ajoittain työpaikkansa puolesta. Esimerkiksi yhdistysten puheenjohtajien suojana ei ole vahvistettua työsuhdeturvaa vaikka he käyvät paljon paikallisia neuvotteluja ja koviakin vääntöjä.

– Saa pelätä, että jos sanoo työnantajan mielestä jotain sopimatonta, tullaanko paketin kanssa seuraavana päivänä.

Kumileimasinta kaivataan

Yhteistoiminta on muuttunut joissain yhtiöissä muodollisuudeksi. Pahimmillaan siitä on tullut yksipuolista sanelua.

– Neuvottelut ovat muuttuneet tiedonannoksi.

Joissain yhtiöissä henkilöstön edustajien toivotaan toimivan lähinnä kumileimasimina työnantajan päätöksille.

– Tuntuu, että asiat mietitään valmiiksi työnantajan edustajien kesken. Kun yhteisissä tilaisuuksissa pitäisi neuvotella asiasta, esitetään jo valmis suunnitelma.

Tämä vaikeuttaa asioiden hoitamista ja heikentää helposti lopputulosta. Jos henkilöstön edustajia ei oteta mukaan suunnitteluun ajoissa, asioita ja yksityiskohtia jää helposti huomaamatta.

– Työnantajan vaikea uskoa ja ymmärtää epäkohtia. Aika usein vedotaan asenneongelmaan.

Oho, unohtui

Unohtelu on myös yleistynyt työpaikoilla. Unohdetaan kertoa asioista, joista pitäisi kertoa yt-lain perusteella. Eikä kutsuja kuulu palavereihin, joissa henkilöstön edustajan pitäisi olla.

– Työnantaja tekee omin päin kaikenlaisia ratkaisuja, joista neuvottelemaan ei pyydetä enää henkilöstön edustajia ollenkaan mukaan.

Tilanne on hankala, sillä samaan aikaan työnantajat haluavat lisätä paikallista sopimista työpaikoilla. Epäluulo on kasvanut monilla työpaikoilla, koska avoimuus ammottaa poissaolollaan ja luottamusta uupuu.

– Oikeasti ei meillä ole kuin silmänlumetta ja kauniita puheita, mihinkään ei enää voi vaikuttaa.

– Avoimuus puuttuu ja vastakkainasettelu on lisääntynyt.

Aikaa ja tietoa liian vähän

Tiedonpuute vaivaa monia henkilöstön edustajia. Tietoa ei saa, jos sitä ei itse osaa kysyä. Asioita ei kerrota ajoissa eikä materiaaleja toimiteta ennakkoon valmistautumista varten. Pahimmillaan käsiteltävä asia tulee ilmi vasta kokouksessa.

– Saan vähemmän tietoa asioista kuin ennen. Kysymyksiini suhtaudutaan vihamielisemmin.
Päätöksiä on vaikea kyseenalaistaa, koska tarvittavaa taustatietoa ei anneta. Ei, vaikka sitä itse kysyisi.

Lisäksi moni kamppailee aikataulupaineiden kanssa. Aika ei tahdo riittää, koska luottamustehtävien ohella pitää saada omat työt hoidettua. Moni toivoo, että esimies keventäisi tarvittaessa henkilöstön edustajan työtaakkaa esimerkiksi neuvotteluihin valmistautumista varten.

– Toivoisin enemmän aikaa luottamustehtävien hoitamiseen ja mahdollisuuksia keskustella jäsenten kanssa. Työnantajakin hyötyisi siitä, sillä mahdolliset neuvottelutilanteet sujuisivat nopeammin.

Monia harmittaa se, että henkilöstön edustajana toimimisen koetaan olevan pois “oikeista” töistä, vaikka tilanne on juuri päinvastainen.

– Toivoisin hieman aikaa ja oikeaa suhtautumista yhdistystoimintaa kohtaan, koska yhteisen edun ajatteleminen on samalla tuottavuutta.

Samalla asialla ollaan

Monet vastaajat toivovat, että jatkossa katsottaisiin aidosti yhdessä tulevaisuuteen.

– Nyt ei ymmärretä sitä, että päämäärään päästään vain, jos asioista keskustellaan avoimesti ja rakentavasti sekä katsotaan eri näkökulmista.

Monet vastaajat toivovat, että mietittäisiin yhdessä sitä, mitä työelämän muutos edellyttää eikä painettaisi paniikkinappulaa ja käynnistettäisi yt-neuvotteluja. Lisäksi henkilöstön edustajan mielipidettä pitäisi kysyä jo suunnitteluvaiheessa.

– Toivoisin, että nähtäisiin yhteinen hyvä ja toimittaisiin suunnitelmallisesti ja johdetusti sitä kohden.

Toimintatapojen lisäksi kaivataan myös asennemuutosta. Vanhasta vastakkainasettelusta pitäisi päästä eroon, mikä vaatisi luottamusta ja avoimuutta.

– Työnantajalla voisi olla nykyistä enemmän asenne, että työntekijät haluavat osallistua tämän yhteisen hyvän tulevaisuuden rakentamiseen, että olisimme samalla puolella.

On myös toisenlaisia esimerkkejä

Vakuutusalalla on yhtiöitä, joissa yhteistoimintaa arvostetaan ja vaalitaan. Näissä taloissa henkilöstön edustajat tapaavat säännöllisesti johtoa ja vaihtavat luontevasti kuulumisia virallisissa ja epävirallisissa merkeissä.

– On erilaisia toivomiamme tapaamisia hr:n ja henkilöstöedustajien välillä sekä johdon kanssa. Kulttuuri on parantunut viime vuosien aikana.

Henkilöstön edustajien ja johdon välit ovat avoimet ja keskustelevat. Aina ei olla samaa mieltä, mutta silti pystytään puhumaan ja etsimään mahdollisimman hyviä kompromisseja.

– Harvoin on tuntunut siltä, että asioita olisi hankala selvittää tai että vastauksia ei olisi saanut.

Keskustelua ja avoimuutta

Kun välit ovat kunnossa ja yhteistoiminta on hyvällä tolalla, saadaan vaikeitakin asioita ratkottua.

– Keskusteluyhteys on hyvä. Tiettyjä väärinkäsityksiä on saatu oiottua keskusteluilla ja päästy hyvään, kaikkia tyydyttävään ratkaisuun.

Näissä taloissa syntyy tulosta ja tuottavuutta. Onnistumisia on saavutettu monenlaisissa asioissa. On tehty paikallisia sopimuksia, joista hyötyvät niin työnantaja kuin työntekijäkin. Lomarahoja on vaihdettu vapaiksi ja käännetty kiky-tunteja työhyvinvoinniksi. On ratkottu työaikaongelmia, parannettu siivousta ja sisäilman laatua. Koulutusta ja kehityskeskusteluja on uudistettu sekä käyty strategioita läpi hyvässä hengessä.

– Minulla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa, ehdotuksia kuunnellaan ja niihin tartutaan.

Sitaatit on poimittu henkilöstön edustajille tehdystä kyselystä.

Satu Lehmuskoski
Kuva Shutterstock