Kohti kovaa neuvottelusyksyä

Syksyn neuvottelukierrokselle lähdetään tuulisissa merkeissä. Palkankorotustason määrittävä Suomen malli romuttui ennen kuin se ehti syntyäkään. Ensin rivistä lipesi Metsäteollisuus. Sen jälkeen Elinkeinoelämän keskusliitto päätti irtisanoa keskusjärjestösopimukset, jotka määrittelevät muun muassa luottamusmiehiä, lakkoilmoituksia ja lomarahojen maksua koskevia asioita. Ilmoitus vei valmisteluhalut Suomen mallia sorvanneilta työntekijäliitoilta.

Tilanne on tulenarka. STTK on yhdessä muiden keskusjärjestöjen kanssa esittänyt, että kevään aikana neuvoteltaisiin keskusjärjestösopimusten asiat niihin työehtosopimuksiin, joista ne puuttuvat. Näin saataisiin vähennettyä hieman painetta syksyn neuvottelukierrosta kohtaan. Vakuutusalaan keskusjärjestösopimukset eivät vaikuta, sillä oleelliset asiat löytyvät alan omasta työehtosopimuksesta.

Ryväsratkaisu vai liittokierros?

Vaikka keskusjärjestösopimusjupakka saataisiinkin ratkottua, syksy ei näytä helpolta. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan silloin voidaan neuvotella liittokierroksella, jolloin jokainen ala tekee omat ratkaisunsa. Toinen vaihtoehto on niiin sanottu ryväsratkaisu, jossa riittävän suuri joukko toimialoja avaa kierroksen ja määrittelee yleisen linjan.

Olipa malli kumpi tahansa, sisältyy siihen hankalia asioita. Palkkaneuvottelut liitot hoitavat mainiosti, siitä ei ole epäilystäkään. Palola on huolissaan siitä, miten käy muista asioista sopimisessa, esimerkiksi työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittäminen on ollut osa isoa kokonaisratkaisua.

– Entä miten löydetään tapa, jolla pystymme koordinoimaan työmarkkina- ja palkkapolitiikkaa sekä maan hallituksen finanssipolitiikkaa? Aiemmin keskusjärjestöt hoitivat tämän maan hallituksen kanssa, Antti Palola sanoo.  

Lisäksi naisvaltaisten alojen palkkakehitys huolestuttaa jatkossa. Yleensä työelämän ja palkkauksen tasa-arvon edistysaskeleet ovat syntyneet osana isoa ratkaisua.

Uusi tilanne edellyttääkin Palolan mielestä palkansaajapuolella vahvaa koordinaatiota ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Ehdottomuus ihmetyttää

EK:n ulostulo vaikeuttaa työmarkkinoiden ilmapiiriä. Esimerkiksi työelämän joustoista neuvotteleminen saattaa olla hieman nihkeää.

– Paikallista sopimista pitää kehittää, mutta sitä pitää kehittää tasapainoisesti. Paikallinen sopiminen ei ole sanelua ja se vaatii luottamuksen ilmapiiriä, Antti Palola muistuttaa.  

Luottamuksesta on puutetta, kun EK sohaisi palkansaajapuolelle tärkeitä luottamusmiesten asemaa ja irtisanomissuojaa koskevia keskusjärjestösopimuksia.

Työnantajien  toikkarointi tuskin lisää luottamusta työmarkkinoille, varsinkin kun vastaava episodi oli jo noin vuosi sitten, jolloin EK ilmoitti sääntöjensä kieltävän keskitetyt kokonaisratkaisut.

Antti Palola on pettynyt tilanteeseen.

– Suomen malli olisi ollut paras orastavan talouskasvun ja työllisyyden takia.   

Eniten häntä harmittaa näkemysten jyrkkyys ja ehdottomuus.

– Pari viimeistä vuotta on ollut näköpiirissä se, että laajojen kokonaisratkaisuiden elinkaari lähenee loppuaan ainakin toistaiseksi.

Viimeiset kokonaisratkaisut ovat olleet niukkoja eikä niissä ole jäänyt varaa alakohtaisille tarpeille. Eri aloilla on ollut painetta liittokohtaisiin ratkaisuihin.

– Nyt sanotaan totaalisesti, että tehdyt ratkaisut ovat vääriä. Uskon kuitenkin, että laajempien ratkaisujen kautta pystymme viemään eteenpäin tasapainoista palkkapolitiikkaa, josta kaikki hyötyvät.

Satu Lehmuskoski
Kuva Mauri Helenius