Tulossa kahdet työelämävaalit

Maria Häggman vastaa kansainvälisestä yhteistyöstä STTK:ssa.

Europarlamentin loppurutistus työelämähankkeiden kanssa, eurooppalaisen demokratian kehitys, Brexit, Trumpin kauppapolitiikka. Tämän kaiken keskelle Maria Häggman sukelsi,
kun hän aloitti STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkönä syyskuussa.

Työssään Maria Häggman vastaa kansainvälisestä yhteistyöstä ja toimii STTK:n edustajana useissa yhteistyöjärjestöissä.

– En ole jäänyt toimettomaksi, hän hymyilee.

Eikä vauhti suinkaan vähene kevättä kohti, päin vastoin. Kohta käsillä ovat eduskunta- ja eurovaalit, jotka vaikuttavat vahvasti työelämän kehittämiseen.

Eduskuntavaaalit näyttävät suunnan

Ensimmäinen merkittävä etappi ovat huhtikuun eduskuntavaalit. Ne näyttävät suunnan kotimaan päätöksentekoon ja antavat osviittaa siitä, mihin suuntaan Suomen EU-politiikka kulkee.

Kuluneella vaalikaudella palkansaajien ääni on ohitettu useamman kerran kotimaisessa päätöksenteossa, kuten kävi esimerkiksi viime syksyn irtisanomislakijupakassa.

– Tällä vaalikaudella on ollut aikamoinen muutos kolmikantavalmistelussa.

Suomalainen järjestelmä perustuu kolmikantaiseen yhteistyöhön, jossa palkansaajakeskusjärjestöt, työnantajakeskusjärjestöt ja maan hallitus neuvottelevat ja sopivat työmarkkinoiden kehittämisestä. Kolmikannan ohittaminen johti levottomuuteen ja epäluottamuksen kasvuun työmarkkinoilla. Nyt toiveena on työrauha työmarkkinoilla, olipa vaalien tulos mikä tahansa.

– Uskon, että jokaisen hallituksen ajatuksena on ylläpitää yhteiskuntarauhaa.

Työelämän asiat vahvasti esillä EU:ssa

Toukokuussa ovat seuraavat palkansaajien kannalta tärkeät vaalit eli eurovaalit. Häggman pitää hyvin tärkeänä sitä, että eurooppalaisen työelämän vahvistaminen jatkuu tulevallakin europarlamentin kaudella.

– Tällä kaudella suunta on ollut positiivinen.

Europarlamentti on työstänyt useita palkansaajille tärkeitä hankkeita. Työn alla on ollut esimerkiksi parempia työoloja ajava työolodirektiivin uudistus ja perhevapaauudistus.
Nämä uudistukset pitävät sisällään työntekijöiden kannalta merkittäviä asioita kuten nollatuntisopimusten käytön rajanvedon ja perhevapaiden jakamisen vanhempien kesken.
Molemmista uudistuksista on saatu alustava sopu aikaiseksi. Neuvottelutulos vaatii vielä Euroopan neuvoston ja parlamentin hyväksynnän.

Stop sosiaaliselle polkumyynnille

Osa työelämää kehittävistä hankkeista ei sinänsä tunnu suoraan suomalaisten työntekijöiden arjessa, sillä monet asiat, kuten isyysloma ovat jo lähtökohtaisesti Suomessa paremmin kuin syntyneessä neuvottelutuloksessa.

Perhevapaiden jakoon ei myöskään ole tulossa Euroopan tasolta muutosta, sillä unionin jäsenmaat eivät suostuneet esitettyihin neljän kuukauden vanhempainvapaakiintiöihin. Työolodirektiivin uudistuksen vaikutus nollatuntisopimuslaisiin on vielä avoin Suomessa.
Reilulla eurooppalaisella työelämällä on kuitenkin suuri merkitys suomalaisille.

-Kun EU-tasolla saadaan parannettua työehtoja, hyödyttää se pidemmän päälle suomalaisia työntekijöitä.

Säällisten työehtojen ja toimivan valvonnan ansiosta esimerkiksi alipalkkaus vaikeutuu eivätkä huonot työehdot toimi kilpailuvalttina.

-Parantamalla työehtoja ennaltaehkäistään sosiaalista polkumyyntiä Euroopassa.

Kaikki samalle viivalle

Häggman korostaa sitä, miten tärkeää on saada yhteinen eurooppalainen työviranomainen, jonka tehtävä olisi auttaa kansainvälisten työehtorikkomusten valvonnassa. Viranomaisen perustaminen on ollut vireillä tällä kaudella europarlamentissa.

– Jos saamme viranomaisten tiedonvaihtoa parannettua Euroopassa, sillä saadaan ennaltaehkäistyä väärinkäytöksiä ja sosiaalista polkumyyntiä.

Häggman pitää tärkeänä sitä, että tavoitteet työelämän kehittämiseksi ovat kunnianhimoisia Euroopassa. Järjestelmiä ei pidä saattaa vain vähimmäisvaatimuksia vastaaviksi vaan tavoitteiden pitää olla korkeammalla. Työtä paremman työelämän eteen pitää jatkaa.

– Kaikki pitäisi saada samalle viivalle.

Satu Lehmuskoski
Kuva Mauri Helenius