Tyynnytä laukkaava mielesi

Kiireinen päivä. Puhelin pirisee jatkuvasti. Asiakas toisensa perään. Käsittelyä vaativille töille ei näy loppua.

Mieli alkaa käydä kierroksilla ja niskaa ja olkapäitä kiristää. Miten selviän? Miten ehdin? Miten jaksan pitemmän päälle?

-Mitä jos alkaisit harjoitella mielen tyyneyttä? Pitäisit itsellesi mielen kuntosalia, ehdottaa Kiireenkesytys-valmentaja ja NLP Coach Heli Tuulenmäki.

Mieli ja keho ovat yhteyksissä toisiinsa. Kun mieli on tyyni, myös keho voi paremmin. Keho kokee kiireen ja stressin tässä hetkessä, vaikka mieli vaeltaisi menneisyydessä ja tulevassa. Siksi on tärkeää, että keho ja mieli löytäisivät yhteisen rytmin.

-Tyyni mieli auttaa näkemään vaihtoehtoisia toimintatapoja ja mahdollisuuksia. Kiire ja katastrofipelot kaventavat ajattelua. Vaikka emme pysty aina vaikuttamaan aikatauluihimme, voimme vaikuttaa mieleemme.

Yksi tehtävä omaksi hyväksi

Kun tehtävälista on pitkä, se voi tuntua vuoren korkuiselta ja sen ylittäminen lähes mahdottomalta. Hötkyily pahentaa tilannetta, kun ponnahtelet tehtävästä toiseen. Välttämättä et saa parasta aikaan, vaan sähläyksestä syntyy riittämättömyyden tunnetta ja toivotonta mieltä.

Heli Tuulenmäki kesyttää kiirettä yksinkertaisen kaavan avulla. Mieti jokaiselle päivälle kolme tehtävää, jotka haluat sen aikana toteuttaa sen lisäksi, että työhön kuuluu kaikenlaista pientä sälää.

Ensimmäisenä mieti yksi iso tehtävä, johon keskityt ja jonka haluat saada valmiiksi tai ainakin eteenpäin. Toiseksi määritä vähän pienempi työ, jota edistät myös. Kolmanneksi sisällytä päivääsi vielä jotakin, joka on hyväksi itsellesi. Vaikkapa happihyppely työpäivän aikana tai sen jälkeen. Tai tietoinen, rauhallinen hetki lounastauolla tai kotona.

– Näin toimintasi kohdistuu tärkeisiin asioihin. Työskentelyyn tulee tehokkuutta, mieleen rauhaa ja keholle mahdollisuus palautumiseen.

– Samaa kaavaa voi käyttää myös vapaalla ja loma-aikana. Koko päivää ei tarvitse touhuta, vaan saa hellittää ja pysähtyä itsensä kuunteluun.

Aikaa joutokäynnille

Ihmisen mielessä käy valtaisa kuhina. Päivittäin ajattelemme 60 000 ajatusta ja teemme noin 35 000 päätöstä. Ärsykkeitä tulvii joka puolelta. Siksi on tärkeää tehdä hyvinvointiamme tukevia valintoja eli päättää pitää mahdollisimman virikkeettömiä hetkiä.

Jos mahdollista, aloita aamusi television tai netin katselun sijaan juomalla kahvisi kuunnellen omia ajatuksiasi tai pitämällä pienen meditaatiohetken. Jos aamulla tekee tiukkaa, varaa omaa aikaa iltaan.

Töissä kokeile stressin kohotessa neliöhengitystä ja lounastunnilla syö rauhallisesti kiireisen hotkimisen sijaan.

-Konkreettisten taukojen lisäksi työpäivää kannattaa huokoistaa luomalla tietoisesti ajattelutaukoja. Jokainen voi antaa päivittäin itselleen pienen joutokäynnin hetken, luvan vain olla.

– Kun harjoittelee rauhoittumista riittävästi ja samalla uskoo tekemiseensä, ennen pitkää huomaa mielensä olevan aikaisempaa tyynempi.

Arvot ja asenne kohdalleen

Mielen tyyneyttä lisää kolme tärkeää A:ta. Yritä pitää ne joka päivä mielessäsi, vaikka niiden toteuttaminen ei aina onnistuisikaan.

Ensimmäinen A on arvo. Oletko omissa silmissäsi arvokas?

-Itsensä arvostaminen toteutuu tekoina. Kun arvostat itseäsi, pidät itsestäsi huolta.
Silloin vähennät virikkeiden tulvaa, kuten ylenmääräistä älypuhelimen näpläämistä, syöt terveellisesti, liikut ja huolehdit riittävästä yöunesta. Annat arvon myös työlle, mitä teet ja niille ihmisille, joita päivän aikana kohtaat.

Toinen A on armo. Kun sinulla on armollinen asenne itseäsi kohtaan, sinun ei tarvitse suorittaa koko ajan. Mielenhallintakin voi olla mielensallintaa eli koko ajan ei ole pakko tehdä jotakin.

Lomalla ja vapaa-aikoina voit päättää, että nyt jätänkin tämän ”täytyy”-asian tekemättä ja olen vaan tai teen niitä asioita, joista todella pidän. Tai päättäkää yhdessä perheen kesken, että nyt otetaan rauhallisesti ja nautitaan yhdessäolosta.

-Kun arkena on kiire, lomalla ehdit tehdä itsellesi merkityksellisiä asioita ja tavata ystäviä, joiden kohtaamisesta jää hyviä muistoja. Niihin iloisiin hetkiin voit palata mietteissäsi myöhemmin, kun tulee harmaita päiviä. Mitähän kivaa keksisin seuraavaksi?

Kolmas A on asenne. Millä asenteella teet työtäsi ja miten asennoidut itseesi ja toisiin ihmisiin?

Vaikka olisi miten kiire tahansa ja asiakkaita jonoksi asti, tee oma työsi juuri siinä tilanteessa niin hyvin kuin pysyt miettimättä, mihin sinun pitäisi revetä tai mihin kaikkeen ei millään ole aikaa.

Vaikuta, kun todella pystyt

Turhia paineita lisää, kun emme osaa erottaa asioita, joihin voimme tai emme voi vaikuttaa. On asioita, joiden kanssa on vain elettävä. Vaikka kuinka sataisi tai tuiskuttaisi, voit ainoastaan pukeutua lämpimästi, ja hyväksyä kurjan sään.

On myös asioita, joita et voi päättää, mutta joihin voit vaikuttaa. Voit esimerkiksi esittää työyhteisössäsi tapoja, joilla jokin päätetty asia viedään kunnialla läpi.

Sitten on valtava joukko asioita, joista sinä päätät ja joita valitset elämääsi. Voit aina vaikuttaa ajatuksiisi, ja sitä kautta tunteisiisi, joita ajatukset herättävät. Tunteet puolestaan vaikuttavat siihen, mitä teet. Jäätkö vaikkapa kurjan päivän jälkeen sohvalle lepäilemään vai lähdetkö tuulettamaan ikävät kokemukset pois kävelylenkille?

-Etenkin rytminen liikunta, oli se sitten kävelyä, pyöräilyä, uintia, tanssia tai keinutuolissa keinahtelua on todettu erittäin hyväksi aivojen huoltajaksi ja mielen rauhoittajaksi.

Katastrofit kuriin

Jatkuvat muutokset, yt-neuvottelut ja tulevaisuuden uhat pelottavat – ja usein ihan syystä. Jos on paljon katastrofiajatuksia, tyyneyttä on vaikea pitää yllä. Miten niitä suitsisi?

-Pelot kuuluvat perustunteisiimme. Niitä on kaikilla. Jotta ne eivät kaappaisi valtaa, viisainta on kohdata ne. Parasta olisi, jos pelottavia asioita voisi käsitellä jonkun läheisen kanssa. Mitä todella pelkään? Mitä voisi pahimmillaan tapahtua? Mitä sitten teen?

Jos tukihenkilöä ei löydy lähipiiristä, silloin kannattaa kääntyä esimerkiksi työterveyshuollon ammattilaisen puoleen.

Pelot kaventavat stressin tapaan ajattelua. Kun pääsemme pahimmasta pelkopuristuksesta irti, alamme nähdä vaihtoehtoja.

Jos menetän työpaikkani, mitä muuta voisin tehdä? Missä voisin käyttää osaamistani? Mitkä asiat minua kiinnostavat? Löytyisikö sieltä uusia polkuja?

Pelot hyökkäävät kimppuun etenkin aamuyön tunteina. Silloin voisi auttaa, jos pystyisi kääntämään ajatukset toiseen suuntaan ja miettimään, mitkä kaikki asiat ovat hyvin. Minulla on edelleen katto pään päällä. Minulla on ihana perhe. Tänään voi tapahtua mukavia asioita, kuten eilenkin. Olen näistä asioista kiitollinen.

-Onnellisuutta lisäät, kun tunnistat asiat, joista voit olla kiitollinen. Vaikka mieli olisi harmaa, kiitollisuuden kautta voit nähdä, mitä hyvää elämässäsi ja tässä päivässä on ja mitä hyvää voisit tuoda siihen itse.

Merja Perttula
Kuva Shutterstock