Vuosiloman kertyminen sairausajalta muuttuu

Työntekijällä on nykyään oikeus vähintään 24 lomapäivään huolimatta siitä, että hän on poissa työstä sairastumisen tai tapaturman takia.

Aiemmin 75 ensimmäistä työpäivää sairauspoissaolosta lomanmääräytymisvuoden aikana laskettiin työssäolon veroisiksi.

Käytännössä vuosilomalakia sovelletaan niin, että jos vanhojen sääntöjen mukaan lomaa kertyy alle 24 päivää, niin työntekijälle annetaan 24 alittavat lomapäivät lisävapaapäivinä, joiden antamiseen ja joista maksettaviin korvauksiiin sovelletaan vuosilomapäiviä koskevia määräyksiä. Lisävapaapäiviä ei kuitenkaan lasketa työssäolon veroiseksi ajaksi eli ne eivät kerrytä uutta lomaa.

Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on jatkunut yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta. Poissaolon yhtäjaksoisuuden katkaisevat poissaolojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Kokoaikatyötä tekevälle riittää siis 14 päivän jakso yhden kuukauden aikana. Osa-sairauspäivärahakaudella tehdyt päivät eivät katkaise yhtäjaksoisuutta.

Jatkossa työkyvyttömyyden takia siirretty loma voi siirtyä seuraavaan lomakauteen. Jos sitä ei työkyvyttömyyden jatkumisen takia pystyä antamaan tälläkään tavalla, niin loma on annettava kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.

Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen takia ei ole näinkään mahdollista, niin loma korvataan lomakorvauksena eli rahana. Vuoden 2019 kesäloma voi siis siirtyä työkyvyttömyyden takia aina vuoden 2020 päättymiseen asti.

Kyseisillä lakimuutoksilla saatettiin Suomen vuosilomalaki vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen käytäntöä.