Vuosilomatietoa

Vuosiloma ansaitaan työsuhteen pituuden ja täysien lomanmääräytymiskuukausien mukaan. Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa otetaan huomioon vakuutusalalla yhteensä palveltu aika.

Vakuutusalalla palveltu aika 31.3. mennessä

  • Alle 1 vuosi – lomapäiviä 2 pv/ täysi lomanmääräytymiskuukausi
  • Alalla 1 – 10 vuotta – lomapäiviä 2,5 pv/täysi lomanmääräytymiskuukausi
  • Alalla vähintään 10 vuotta – lomapäiviä 3 pv/ täysi lomanmääräytymiskuukausi

+ Näiden lomapäivien lisäksi tulevat mahdolliset yhtiökohtaiset lomapäivät

Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, luku pyöristetään ylöspäin täysiksi lomapäiviksi.

Vuosilomapäivät

Vuosilomapäiviksi lasketaan pääsääntöisesti kaikki arkipäivät. Arkipäiviksi ei lueta sunnuntaita, kirkollisia juhlapyhiä, itsenäisyyspäivää, joulu- ja juhannusaattoa, pääsiäislauantaita tai vapunpäivää. Lauantait ovat arkipäiviä, joten ne kuluttavat lomaa.

Vuosilomalaki ei tunne ns. lauantaisääntöä, eli sitä, että laskennallisesti joka kuudes lomapäivä olisi lauantai. Vuosilomaan ei siis tarvitse sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä.

Ainoastaan vuosiloman ajankohta ratkaisee sen, kuinka monta lauantaita lomaan kuuluu.

Loman ajankohta

Pääsääntöisesti työnantaja päättää vuosiloman ajankohdan vuosilomalain säätämissä puitteissa. Työnantajan on selvitettävä toimihenkilöille lomien antamisen yleiset periaatteet ja noudatettava lomien sijoittamisessa tasapuolisuutta. Toimihenkilöä on kuultava ennen loman määräämistä. Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajasta toimihenkilölle mikäli mahdollista kuukautta, mutta kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista.

Lomaa koskeva ilmoitus sitoo työnantajaa riippumatta siitä, kuinka aikaisessa vaiheessa ilmoitus on annettu. Ilmoitetun loman siirtämisestä seuraa työnantajalle korvausvelvollisuus toimihenkilölle aiheutuneista kustannuksista (esim. matkalippujen peruuttamisesta syntyvät kulut).

Jos loman alkamiseen on vähemmän kuin kaksi viikkoa, loman siirtäminen on mahdollista vain toimihenkilön suostumuksella. Jo alkanutta lomaa työnantaja ei voi keskeyttää ilman toimihenkilön suostumusta.

Loman antaminen

Vuosilomalaki rajoittaa työnantajan oikeutta antaa lomaa. Vuosiloma annetaan lain mukaan pääsääntöisesti yhdenjaksoisena lomakauden 2.5. – 30.9. aikana (kesäloma). Talviloma (eli se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää), annetaan lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua (1.10. – 30.4.).

Vuosiloma on siis pääsääntöisesti annettava yhdenjaksoisena. Loman jakaminen osiin on poikkeus pääsäännöstä. Työnantaja voi antaa 12 arkipäivää ylittävän osan lomasta yhdessä tai useammassa erässä, vain jos se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Talviloma voidaan jakaa ainoastaan toimihenkilön suostumuksella. Mikäli yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista, työnantaja voi vakuutusalalla siirtää 24 arkipäivän lomasta kuusi päivää pidettäväksi lomakauden ulkopuolella. Lomakauden ulkopuolelle näin siirretyt päivät annetaan puolella pidennettynä tai niistä maksetaan ylimääräinen lomaraha.

Lomaa tai sen osaa ei saa määrätä alkavaksi toimihenkilön vapaapäivänä, jos tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Ilman toimihenkilön suostumusta kolmen arkipäivän pituista tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa antaa siten, että lomapäivä sattuisi toimihenkilön vapaapäiväksi.

Ilman toimihenkilön suostumusta vuosilomaa ei voi sijoittaa päällekkäin äitiys- tai isyysvapaan kanssa. Loma voidaan antaa em. ajankohdista poiketen kuuden kuukauden kuluessa äitiys- tai isyysvapaan päättymisestä. Loma voidaan sijoittaa päällekkäin vanhempainvapaan kanssa.

Loman ajankohdasta sopiminen

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia loman antamisesta, jolloin loma on mahdollista sijoittaa pidemmälle ajanjaksolle kuin työnantajan yksipuolisesti päättäessä loman ajankohdasta. Työnantajan ja toimihenkilön sopiessa loman antamisesta, loma voidaan sijoittaa yhden vuoden ja neljän kuukauden pituiselle ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Tämän lisäksi 12 arkipäivää ylittävä loman osa voidaan sopia pidettäväksi viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Lisäksi toimihenkilö voi esittää 24 arkipäivän ylittävän loman osan (talviloman) pitämistä lyhennettynä työaikana. Lyhennettynä työaikana pidettävästä lomasta on tehtävä kirjallinen sopimus ja aloitteen tällaiseen lomaan on tultava toimihenkilöltä.

Lomaa voi säästää

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilö pitää osan tai kokonaan 18 päivää ylittävästä lomasta seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

Toimihenkilöllä on oikeus säästää osa tai kokonaan 24 päivää ylittävästä lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle tuntuvaa haittaa.

Palkka maksetaan ennen lomaa

Lomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Jos loma on jaettu osiin, maksetaan ennen kunkin loman osan alkamista sitä vastaava osa, joka saadaan jakamalla koko vuosilomapalkka loman osien suhteessa. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta vuosilomapalkka voidaan maksaa normaalina palkanmaksupäivänä.

Lomapalkka määräytyy loman tai sen osan alkaessa voimassa olevan palkan mukaan. Luontoisedut annetaan vähentämättöminä loman aikana. Ruokaetu korvataan loman aikana verotusarvon mukaisesti, ellei muuta ole sovittu.

Kuukausipalkkaiset toimihenkilöt saavat sovitun palkkansa kiinteine lisineen myös vuosiloman ajalta. Palkkioiden vaikutus lomapalkkaan saadaan laskemalla lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut myynti- yms. palkkiot yhteen ja jakamalla summa lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien lukumäärällä. Näin saatu tulos kerrotaan vuosilomalaista saatavalla kertoimella.

Niille työntekijöille, jotka eivät ole ansainneet vuosilomaa, mutta joilla on oikeus vapaaseen, maksetaan lomakorvauksena 9 % työssäoloajan palkasta, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden tai 11.5 % työssäoloajan palkasta, jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden. Jos työsuden on kestänyt yli kymmenen vuotta, lomakorvaus on 13,78 % työssäoloajan palkasta. Korvaus maksetaan ennen vapaan pitämistä samalla tavalla kuin vuosiloma-ajan palkka. Jos toimihenkilö ei käytä oikeuttaan vapaaseen, korvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.

Lomaltapaluuraha on puolet lomapalkasta

Toimihenkilölle maksetaan lomarahaa 50 % vuosilomapalkasta. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä, ellei paikallisesti ole sovittu toisin lomarahan maksamisajankohdasta.

Jos vuosiloma on jaettu, yhtiökohtaisesti on voitu sopia lomarahan maksamisesta kokonaisuudessaan jonkin loman osan yhteydessä. Oikeus lomarahaan syntyy myös silloin, kun toimihenkilön työsuhde päättyy vuosiloman aikana. Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, jos työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä.

Yhtiökohtaiset lomasäännöt

Yhtiökohtaisissa lomasäännöissä voi olla lakia tai työehtosopimusta parempia määräyksiä. Yhtiökohtaisista lomasäännöistä saat tietoa luottamusmieheltä.

Lisätietoa saat myös työehtosopimuksesta ja vuosilomalaista, jonka tulisi olla nähtävillä jokaisella työpaikalla, sekä kysymällä luottamusmiehiltä tai liiton toimistosta lakiasiat@vvl.fi tai 0207 291 471.

Kuva Pixabay